Meri Valkama - Sinun, Margot

Tytön mekko on samettia, ja sen helma hulmuaa, hiukset liehuvat kuin kesäheinä pellon reunassa. Kastanja loikkii eteenpäin kuin peura, hän on villi ja peloton. Huudan: pysähdy, pysähdy heti, mutta tyttö ei kuule, hän on jo melkein perillä. / Kastanja pysähtyy sotilaan eteen, mutta mies ei ammu. Hän laskee kätensä lapsen olalle, kumartaa ja hymyilee, ja minä ymmärrän: tyttö on poissa. Vielä erotan hänen ääriviivansa muuria vasten, mutta sitten, vain hetken päästä lapsi on poissa, hän on lännen.

Tällä vuoden 1989 välähdyksellä alkaa Meri Valkaman hieno esikoisromaani Sinun, Margot. Romaanin  tapahtumien kehys on todella kiehtova ja kiinnostava. Muhkea ja runsas romaani - 566 sivua ja 15 tuntia kuunneltavaa - vie Itä-Saksaan ja Itä-Berliiniin, vuosiin ennen Berliinin muurin murtumista ja Saksojen jälleenyhdistymistä (die Wende) sekä tapahtumiin sen jälkeen. Lukija saa kurkistaa itäsaksalaiseen elämään, jota johti luja usko sosialismiin, mutta josta puuttui vapaus. Kylmän sodan aikana länsi nähtiin kapitalistisena pahiksena, idässä oli kaikki paljon paremmin. Todella harvoin tulee eteen DDR:ää sivuavia kirjoja. Mieleeni muistuvat vain itäberliiniläisen Jenny Erpenbeckin Päivien loppu ja Mennä, meni mennyt.

On vuosi 1983 ja Vilja on parivuotias, kun hänen perheensä muuttaa Itä-Berliiniin. Isä Markus toimii ulkomaankirjeenvaihtajana, isoveli Matias sairastelee paljon hiilipölyn takia ja äiti Rosa uupuu lasten kanssa kotona. Vanhempien parisuhde nuutuu uudessa ympäristössä ja arjessa ja Markus rakastuu päiväkodin työntekijään Luiseen. Heidän suhteensa syvenee niinä viikkoina, joina Rosa vie Matiaksen vakavan keuhkokuumeen takia Suomeen. Mitään aavistamaton Rosa ihmettelee palattuaan, miksi puoliso ja tytär Vilja ovat kuin vaihdokkaita. Rosa alkaa irrottella punk-bileissä berliiniläisen Uten kanssa päästäkseen ahtaasta lokerostaan edes joskus pois.

Kirjan sivuilla tulee eteen niitä viitteitä, jotka kielivät itäblokin tulevasta romahduksesta: Neuvostoliitossa Gorbatsov ja taloudellisia ongelmia, Kiinassa Tiananmenin verilöyly ja viimeisenä niittinä Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus, jonka vaikutuksia salailtiin väestöltä. Erich Honecker on kusessa ja eroaa, tilanne on kaoottinen.  Kun Markuksen suhde Luiseen paljastuu, Rosa haluaa perheen pikapikaa Suomeen. Aikuisena Viljan suhde isään on lämmin, äitiin huono. 

Tyttö ei muista mitään noista muutamasta Berliinin vuodestaan, hänessä on kuin musta aukko. Isän kuoltua 2011 Vilja haluaa selvittää, kuka on isän jäämistöstä löytyneiden kirjeiden salaperäinen Margot ja miksi isä esiintyy naisen kirjeissä nimellä Erich. Selvitystyö vie Viljan Stasin arkistoihin, Berliiniin, Ukrainan Pripyatiin Tšernobylin raunioille, jonne nykyään järjestetään turistimatkoja. Lopulta Vilja päätyy Usedomin saarelle, jossa itäsaksalaiset lomailivat ennen romahdusta. Lapsuuden paikat ja tutut tuoksut palauttavat vähitellen hänen mieleensä kadonneita muistoja.

Valkama kertoo Viljan perheen tarinaa todella vahvalla otteella. Hänen Saksan ja politiikan tuntemuksensa näkyy vakuuttavasti. Juoni kulkee sujuvasti eri aikatasoissa ja Vilja piirtyy esiin fiksuna nuorena yhteiskunnallisen lehden toimittajana. Markuksen ja Luisen rakkaustarina oli surullinen, mutta kaunis. Itäsaksalaisille muurin murtuminen oli yksi unelma, mutta Saksojen jälleenyhdistyminen ei ole käynyt kivuttomasti. Kun kaikki se, mihin ihmiset olivat ikänsä uskoneet romahti, seurauksena oli henkinen tyhjiö. He kirjaimellisesti lysähtivät eivätkä tunteneet enää omaa maataan. Romaanin mukaan sadattuhannet itäsaksalaiset pakenivat maasta, tai jäivät työttömiksi kun heidät korvattiin lännestä tulleilla työntekijöillä. Valkaman mukaan tämä oli iso kriisi, joka hiertää yhä. 

Täällä hienoja kuvia: Deutschland vor und nach der Wende

Ihmisten kotimaa katosi ja liikkuvuus länteen mahdollistui. 

Isolle osalle itäsaksalaisista Wende symboloi vapautumista autoritäärisen vallan alta. Samalla heistä tuli köyhä ja stigmatisoitu vähemmistö kapitalistisessa liittovaltiossa, jossa oli eri valuutta, erilainen poliittinen ja taloudellinen systeemi, erilaiset koulu‑, vero‑, terveydenhuolto- ja oikeusjärjestelmät sekä erilaiset tavat puhua yhteistä äidinkieltä. 

Yhteisöllinen utopia ei kuvaa yhdistymisen jälkeistä maailmaa niin kutsutuissa “uusissa osavaltioissa”. Idässä kasvaneet saksalaiset raportoivat syrjinnästä. Monilla on edelleen vaikeuksia identifioitua ‘uuteen saksalaisuuteen’. Edesmennyttä Itä-Saksaa muistelevalle mielenmaisemalle on nimikin, ostalgia. 

Ihmisten kotimaa katosi ja liikkuvuus länteen mahdollistui. 

Isolle osalle itäsaksalaisista Wende symboloi vapautumista autoritäärisen vallan alta. Samalla heistä tuli köyhä ja stigmatisoitu vähemmistö kapitalistisessa liittovaltiossa, jossa oli eri valuutta, erilainen poliittinen ja taloudellinen systeemi, erilaiset koulu‑, vero‑, terveydenhuolto- ja oikeusjärjestelmät sekä erilaiset tavat puhua yhteistä äidinkieltä. 

Yhteisöllinen utopia ei kuvaa yhdistymisen jälkeistä maailmaa niin kutsutuissa “uusissa osavaltioissa”. Idässä kasvaneet saksalaiset raportoivat syrjinnästä. Monilla on edelleen vaikeuksia identifioitua ‘uuteen saksalaisuuteen’. Edesmennyttä Itä-Saksaa muistelevalle mielenmaisemalle on nimikin, ostalgia. 

Ihmisten kotimaa katosi ja liikkuvuus länteen mahdollistui. 

Isolle osalle itäsaksalaisista Wende symboloi vapautumista autoritäärisen vallan alta. Samalla heistä tuli köyhä ja stigmatisoitu vähemmistö kapitalistisessa liittovaltiossa, jossa oli eri valuutta, erilainen poliittinen ja taloudellinen systeemi, erilaiset koulu‑, vero‑, terveydenhuolto- ja oikeusjärjestelmät sekä erilaiset tavat puhua yhteistä äidinkieltä. 

Yhteisöllinen utopia ei kuvaa yhdistymisen jälkeistä maailmaa niin kutsutuissa “uusissa osavaltioissa”. Idässä kasvaneet saksalaiset raportoivat syrjinnästä. Monilla on edelleen vaikeuksia identifioitua ‘uuteen saksalaisuuteen’. Edesmennyttä Itä-Saksaa muistelevalle mielenmaisemalle on nimikin, ostalgia. 

Meri Valkama - Sinun, Margot

Kansi Martti Ruokonen 
Wsoy 2021
Äänikirjan lukija Krista Kosonen
____________________

Meri Valkama (s. 1980) on helsinkiläinen tutkiva toimittaja, kirjailija ja viestinnän asiantuntija. Hän on viettänyt lapsuudessaan vuosia Itä-Berliinissä ja opiskellut aikuisena politiikan tutkimusta ja journalismia Berliinin Freie-yliopistossa, jossa hän teki tutkimusta DDR:ssä työskennelleistä toimittajista. Valkama on opiskellut proosan kirjoittamista muun muassa Kriittisessä korkeakoulussa. Sinun, Margot on hänen esikoisromaaninsa.

DDR:ään vahvasti uskova Markus muuttaa perheensä kanssa Itä-Berliiniin ulkomaankirjeenvaihtajaksi vuonna 1983. Pieni Vilja-tytär kasvaa itäsaksalaisten ihanteiden keskellä, kunnes muuri murtuu vuonna 1989, ja sen myötä hajoaa myös vanhempien avioliitto. Suomeen palaamisen jälkeen Viljan muistikuvat lapsuudesta kadonneessa maassa hiljalleen haalistuvat. Isän kuoltua hänen asunnostaan löytyy nippu kirjeitä Margot-nimiseltä naiselta. Vilja palaa Berliiniin vuonna 2011 selvittääkseen, kuka isä todellisuudessa oli.