Hassan Blasim - Kelloja ja vieraita

Kyllä, olen kaunan huonetta ja sukua, ja aivojeni tisle on myrkkyä!

Hassan Blasimin syksyn uutuus Kelloja ja vieraita on ensikosketukseni kirjailijan tuotantoon. Kiitetty Allah99 on jostain syystä jäänyt lukematta. Tässä teoksessa on kaksi eri tarinaa, pitkää novellia tai pienoisromaania, joiden yhteisenä tekijänä on lopulta maahanmuuttajan tunnot.

Ensimmäinen tarina Eliaksen seikkailut Isis-maassa kertoo 14-vuotiaasta jesidipoika Eliaksesta, joka toimii jihadistijärjestö Isisin valtaamassa Mosulissa kokin apulaisena. Isis sieppasi pojan pari vuotta aiemmin ja hän on kokenut koulutuksen aikana kaikenlaisia kauheuksia, jotka tunkevat painajaisina uniin. Isiksen aikana Eliakselle on opetettu perinpohjin sharia-laki. Pääkokki sitä ei tunne ja kokki ja apupoika kuulustelevat toisiltaan elämänsä tärkeitä asioita: pääkokin on opittava sharia-laki, apupojan reseptien salaisuudet. Ripaus huumoria mustan lipun alla.

Isis pitää leiriään Mosulin kuuluisassa, dominikaanien rakennuttamassa Kellokirkossa, jonka tornissa Elias käy salaa tupakalla, vaikka sharia-laki kieltää tupakoinnin jyrkästi. Pääkokki Abu-Qatadalla on salaisuus: hän on kristitty, joka kuuli Suomessa turvapaikanhakijana ollessaan, että Kellokirkkoon oli piilotettu mittaamattoman arvokkaita kirjoituksia ja päätti palata pelastamaan ne. Avain pelastukseen voisi olla yhden Isis-pomon sieppaama kuvankaunis ja sivistynyt, runokokoelman julkaissut apteekkari Sara, joka nyt istuu vankina yhdessä kirkon huoneessa. 

Novelli on hurja seikkailu ja kuin tuhannen ja yhden yön satu, julmempi vain. Novelli herättää lukijassa kauhua ja empatiaa selittämällä, miten Isis toimii ja värvää lapsia; rangaistavista yksilöistä tehdään itsemurhaiskujen toteuttajia ja simsalabim, näin heistä päästään. 17-vuotiaana Elias kertoo hurjaa elämän- ja pakotarinaansa Tanskan maahanmuuttoviranomaisille. Yhteinen tulevaisuus Abu-Qatadan ottopoikana Suomessa ei toteudu, mutta Elias on sentään hengissä ja ehkä pääsee tänne asti.

Novelli Sololand lataa täyslaidallisen meitä ylemmyydentuntoisia pohjolan asukkaita kohtaan. Tapahtumat sijoittuvat jonnekin Pohjois-Suomeen, ehkä Ouluun, jossa turvapaikanhakijat ovat syyllistyneet raiskauksiin. Valtaväestön ja turvapaikanhakijoiden välit ovat kireät ja Odin-natsit partioivat kadulla. Novelli alkaa vangitun hyönteistutkijan kitkerällä kirjeellä, jonka hän osoittaa turvapaikanhakijoille. Mies on ollut Suomessa jo 11 vuotta ja tutkinut tosissaan vieraiden ja isäntäväen problematiikkaa. Isäntäväen onnellisuuden salaisuus on hänen mielestään Janten lain noudattaminen ja sen kymmenen sääntöä ovat suomalaisen korvissa tylyä luettavaa. Tässä niistä viisi:

• Älä luule, että olet jotain.
• Älä luule, että olet yhtä hyvä kuin me.
• Älä luule, että kelpaat johonkin.
• Älä naura meille.
• Älä luule, että kukaan välittää sinusta.

Leppoisalta tuntuva mies päättää lähteä bona fide auttamaan Sololandin tuoreita turvapaikanhakijoita kärjistyneessä tilanteessa, onhan hänellä jo vuosien kokemus maasta. Turvapaikanhakijoita auttava järjestö päättää toteuttaa kotoutumispäivällisiä, joissa turvapaikanhakijat kokkaavat isännille oman kotimaansa ruokia. Näin kotoutuminen pääsisi alkuun leppoisissa merkeissä. Ilta menee kuitenkin totaalisesti pieleen ja päättyy veriseen katastrofiin..

Blasimilla on tarinankertomisen taito ja hän tekee sen värikkäällä ja rehevällä kielellä, ripotellen leppoisan jutustelun sekaan äärimmäisiä julmuuksia. Luin pienen jutun kääntäjä Sampsa Peltosesta, joka sanoi että kääntäjän on luotava alkuperäisteoksesta oma tulkintansa, mutta että tulkitsijan oma ääni ei kuitenkaan saisi kuulua läpi, vaan yleisölle pitäisi pystyä tarjoamaan alkuperäisteokselle uskollinen tulkinta. Tuntuu, että hän suoriutuu vaativasta urakastaan erinomaisesti: tulos on nautittavaa ja rikasta proosaa. 

Blasim on kuulemma tarkoittanut novellit tv- ja elokuvakäsikirjoitukseksi. Etenkin jälkimmäisen näinkin kauhua tihkuvana jännärinä. Haastatteluissa Blasim on sanonut, että vielä kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin hän tuntee olonsa Suomessa muukalaiseksi. Omat ja muiden maahanmuuttajien tunnot hän sanoittaa leikkaavan terävästi. Mutta moitetta emme saa ainoastaan me, osansa saavat myös turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat epärealistisilla odotuksillaan ja nurinoillaan. Kelloja ja vieraita oli sen verran ravisuttava teos, että kiinnostaa tutustua muuhunkin Blasimin tuotantoon.

Pakolaisuus on giljotiini, joka ei katkaise kaulaa kerralla vaan tekee syvän haavan, joka ehtii vuotaa pitkään ja kivuliaasti ennen kuin loppu tulee.

Hassan Blasim - Kelloja ja vieraita

Suomentanut Sampsa Peltonen
Wsoy 2021
Äänikirjan lukija Jukka Pitkänen
____________________

Hassan Blasim (s. 1973) on irakilaissyntyinen kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja, joka muutti Suomeen vuonna 2004. Aiemmin suomennetut teokset: Vapaudenaukion mielipuoli (2012), Irakin Purkkajeesus (2013) ja Allah99 (2019).