Myllylahden dekkariviikko jatkuu. Nyt vuorossa Pertti Laineen Koston oikeutus, joka on jo neljäs Simppa-dekkari, joita on ilmestynyt dekkari per vuosi tahtia vuodesta 2018 alkaen: Pisto sydämeen 2018, Vainotut 2019 & Kohtalokas kutsu 2020. Dekkarissa ei palata liikaa aiempiin osiin, joten ei haitannut vaikka en ollut niitä lukenutkaan. Tampereen poliisin rikostutkijaryhmää vetää omaperäinen Simppa, oikealta nimeltään Simba, leijona. Hän on tummaihoinen toisen polven suomalainen, jonka sukujuuret ovat Amerikassa ja Afrikassa. Liki kaksi metriä pitkällä Simpalla on omalaatuisia ajattelumetodeja: hän kulkee Reinot jalassa ja kävelee silloin tällöin Hatanpään arboretumissa tai ottaa mikrotorkkuja huoneensa sohvalla, sillä ne auttavat jäsentämään ajatuksia.
Tutkinta käynnistyy kun konepajayrittäjä Kari Johansson löytyy ammuttuna työhuoneestaan Ylöjärveltä. Kesälomakauden juuri käynnistyessä helteinen perjantai-ilta on teollisuusalueella hiljainen eikä silminnäkijöistä ole juuri toiveita. Aika nopeaan käy ilmi, että Ylöjärveltä kotoisin oleva Ylläksellä mökkibisneksiään hoitava Mikko Jääskeläinen on myös ammuttu. Tapausta tutkii sekä Lapin poliisi että KRP:n talousrikosryhmä. Ikään kuin kaksi murhattua yrittäjää ei riittäisi, ammuttuna löytyy myös Johanssonin entinen ja Jääskeläisen nykyinen yhtiökumppani Olli Koivunen. Aikamoinen vyyhti siis. Haluaako joku kaunaa kantava listiä yrittäjiä vai löytyvätkö murhien syyt miesten yksityiselämästä?
Tiimin vetäjä Simppa on rakastava perheenisä ja omalaatuinen persoona, mutta niin ovat hänen alaisensakin. Keskinäinen herja lentää, mutta silti hyväntahtoisesti. Minulle henkilöitä oli vähän liikaa, mutta jo Simpan tiimiin aiemmin tutustuneelle lukijalle tuntuu varmaan kuin tapaisi tuttuja! Parhaiten mieleeni jäi isokokoinen lesbonainen Satu Tryykäri, joka ei mielipiteitään säästele.
Kustakin kolmesta murhatusta miehestä paljastuu sekä yksityiselämän että yrittäjyyden alueilta runsaasti mahdollisia murhamotiiveja eivätkä herrojen bisnekset ole todellakaan pysyneet lain puitteissa. Hämäräperäisiin bisneksiin liittyy harmaata taloutta, veronkiertoa, pimeää työvoimaa ja virolaisia prostituoituja. Ylläksen mökeissä on pidetty korkean tason ’seminaareja’, joissa maan silmäätekevät ovat nauttineet kokaiinista ja naisista valtion tai yritystensä piikkiin. Monen ministeriön moni korkea virkamies vapisee jutun paljastuttua.
Kovin jännittävä ei dekkari alussa ollut, mutta jännitys tiheni loppua kohden kun juonen mutkat tiivistyivät ja aloin tottua Simppaan ja hänen omalaatuiseen, mutta sympaattiseen ja osaavaan tiimiinsä. Kerronta seuraa tarkoin tiimin kokouksia sekä todistajien ja epäiltyjen kuulusteluja. Tuli mukava tunne, että nämä poliisit olivat tavallisia ihmisiä ja että heidän työyhteisönsä oli lämmin ja toinen toistaan arvostava. Rohkeitakin tiimiläiset olivat ja panivat itsensä vaaroille alttiiksi. Oli takaa-ajoa, väijytyksiä ja vaarallisia tilanteita ja yksi Simpan tiimiläisistä joutui vankilasta päässeen kalavelkojaan maksavan huumediilerin väijytykseen, kun operaatio meni pieleen. Uskon, että Koston oikeutus vetoaa vetävyydellään mieslukijoihin. Poimi vinkki isänpäiväksi.
Myllylahti 2021
Arvostelukappale kustantajalta - kiitos!
____________________
Arvostelukappale kustantajalta - kiitos!
____________________
Pertti Laine (s. 1949) on Lempäälässä asuva taloustieteen maisteri, joka on tehnyt pitkän työuran liike-elämässä. Talousjohdon ja kehitysjohtajan tehtävien lisäksi hän on toiminut yritysten hallituksissa.
Kiitos isänpäivävinkistä. Uskon, että moni isä toivoo juuri tällaista dekkaria, jossa tapahtuu koko ajan.
VastaaPoistaTässä on vahvasti paikallisväriä ja hauskat henkilöhahmot. Pidin kovasti tyypeistä. Kukaan ei tainnut läträtä viinan kanssa!
PoistaOnpas mukavaa, että suomalaisessa kirjassa kerrankin on tummaihoinen (pää)henkilö. Sellaisia kirjoja ei paljoa vielä taida olla. Tähän voisi joskus tutustua.
VastaaPoistaSanos muuta! Simba oli aika vekkuli herra. Minulle tuli mieleen Fred Vargasin Adamsberg. Tiimiläiset olivat hauskoja tyyppejä myös.
PoistaOlipa mukava lukea tämä blogiteksti Laineen kirjasta. Kävin heti tänään lainaamassa kirjan kirjastosta, kun se siellä sattui uutuushyllyssä olemaan. Muuten on tosi mielenkiintoista, että toisessakin Myllylahden tämän syksyn dekkarissa liikutaan konepajan ympäristössä - vähän huvittikin tämä yhteensattuma. Nimittäin Tuula Rannan dekkarin "Jotka varjoissa kulkevat" miljöönä on konepaja, jonka ihmisiin ja ihmissuhteisiin kirjan murhatkin kytkeytyivät. Rannan kirja oli sujuvasti kirjoitettu - tykkäsin. Nyt tänä iltana uppoudutaan sitten Laineen pariin! Kiitos vinkistä!
VastaaPoistaRattoisia lukuhetkiä sinulle ylöjärveläisissä miljöissä! Kannattaa huomioida Simban peersoonalliset tiimiläiset, minä pidin monesta mutta eniten Satu Tryykäristä :)
Poista