Kirja vieköön!: joulukalenteri 18

Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulukalenteri 18. Näytä kaikki tekstit

24. joulukuuta 2018

Rauhallista joulua! - #24

JOULUKALENTERI #24

O. Raja-Ahon tekemä kansi Äiti ja lapsi. Maalaisen joulu 1924.
Saarijärven Paavon toimitus. Jyväskylä 1924.

sivu 354

☆☆☆

Eroan teistä,

sillä olen teitä enemmän.

Olen hämärässä

temppelin papitar,

vihitty vartioimaan

tulevaisuuden tulta;

astun ulos luoksenne

tuoden ilon sanoman:

Jumalan valtakunta alkaa.

Ei Kristuksen

kuihtuva valta;

ei, korkeammat, kirkkaammat

ihmisolennot

astuvat alttarin ääreen

tuoden kiitollisuutensa,

ylimaallisen tuoksuvan,

juovuttavan.

Alttari on

kuin Jumalan huokaus,

peittäkää se ruusuin,

niin että näkyy vain kauneuden vuori.

Kevyesti

on hetken henki istuva sillä

juoden

hauraasta kultaisesta lasista

hetken maljan.

Edith Södergran. ”Ruusualttari” kokoelmasta Levottomia runoja, suom. Uuno Kailas.

Tulenkantajain osakeyhtiö. Helsinki 1929.

sivu 355

Toivotan kaikille lukijoilleni ihanaa ja rauhaisaa joulunaikaa!

Naisia Kansalliskirjastosta. Aarteita kirjaston kätköistä, toimittanut Marjut Hjelt, Into (2018)

23. joulukuuta 2018

Tulitikkutyttö suomalaisittain - #23 #runosunnuntai

RUNOSUNNUNTAIN JOULUKALENTERI #23

Taiteilija Juho Rissasen maalaus Työläistyttö tuo mieleen juhlapäivän, sillä tytöllä on kauniisti kirjottu esiliina ja kammatuissa hiuksissaan rusetti. Uuden ajan kynnyksellä.
Suomen työväen alpumi 17.1914. - © Kuvasto. - Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
sivu 95

☆☆☆

”Työmieslehti - viisi penniä - ostakaa!”

Viiman vinkuen, purren pakkasen,

katupielessä huutaa tyttönen:

”Työmieslehti ostakaa!”

Kansa virtaa vaan, harva ostaakaan.

Eikö vaikeroi tyttö kodistaan,

ei hän hiisku äidistään,

kuinka hän jäi kärsimään

kuuden pienen lapsen luo -

huvittaisko keitään tuo!

Joku rientäen viskaa viitosen,

joukko kulkee pois, tuskin huomaten.

Tyttö, hän ei taatostaan

kerro, kuinka maailmaan,

lakon tehden läksi se,

jätti tyhjän perheelle.

”Työmieslehti - viisi penniä - ostakaa!”

Tyttö kalvas sen huutaa väristen,

koti, läksytkin johtuu mielehen.

”Työmieslehti ostakaa!”

Kautta pimeän kotiin kiitää hän.

”Ehkä vaaratta sinne ennätän.”

Saapuu. - Kylmä, kostea

huone. Pienin sairaana.

Missä äiti? - Pyykillä.

Joukko alkaa itkeä.

”Työmieslehti - viisi penniä - ostakaa!”

Tuota huutoa kuulen ulkoa

enkä rauhaa saa pienten itkulta.

”Työmieslehti ostakaa!”

J.H. Erkon runo ”Lehtityttö”. Valvoja 4.1901. - Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

sivu 29

❤︎❤︎❤︎
Onko joulu kaikilla? - kysyy koskettavassa runossaan Esther

SusuPetal sanoo Shh! Runo nukkuu!

Naisia Kansalliskirjastosta. Aarteita kirjaston kätköistä, toimittanut Marjut Hjelt, Into (2018)

TÄSTÄ avautuvat kaikki joulukalenterin luukut aikanaan.

Kirja on ostettavissa vuodenvaihteeseen asti vain Kansalliskirjaston palvelutiskiltä, Unioninkatu 36, Helsinki. Naisia Kansalliskirjastossa on Kansalliskirjaston ystäväkirja eli sen myyntituotolla tuetaan kirjaston ystävätoimintaa ja työtä kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi. Liity Kansalliskirjaston ystäviin / Tarkista aukioloajat

22. joulukuuta 2018

Naisen naurussa kuuluvat e ja i - #22

JOULUKALENTERI #22
TALVIPÄIVÄ SE SEISAHTAA, JOTEN SYYTÄ ILOON ON.

Kansainvälinen oopperatähtemme Aino Ackté Elisabethin roolissa Richard Wagnerin
oopperassa Tannhaüser. s.a. - Erkki Melartinin arkisto. Coll.530.50.

sivu 151

☆☆☆

Miehen naurussa kuuluvat Hallerin mukaan ääntiöt o ja a, naisen naurussa e ja i. Eräässä nykyään hyvin harvinaisessa kirjasessa, joka on painettu Orleansissa v. 1662, vakuuttaa apotti Damascéne, että kullakin luonteella on aivan erityinen naurunsa. Synkkämielisen naurussa kuuluu i, vihaluontoisen naurussa e, hidasluontoisen naurussa a ja vilkasluontoisen naurussa o.

Ote kirjoituksesta ”Nauru”. Uuden Suomettaren juttu-tupa 8. 1898.

- Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

sivu 240

Albrecht von Haller (1708-1777) oli sveitsiläinen fysiologi, biologi ja runoilija.

Naisia Kansalliskirjastosta. Aarteita kirjaston kätköistä, toimittanut Marjut Hjelt, Into (2018)

TÄSTÄ avautuvat kaikki joulukalenterin luukut aikanaan.

21. joulukuuta 2018

Voi miten lapsellista! - #21

JOULUKALENTERI #21
TÄNÄÄN TUOMAS KULTA TUO JOULUN KOTEIHIN.

Joulukirkkoon matkalla olevat lapset ihailevat ruusumadonnaa ruotsalaisen taiteilijan ja kuvittajan Jenny Nyströmin maalaamassa kuvassa. Joulusanoma lapsille 2. 1911.

- Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

sivu 332

☆☆☆

Mutta meillä oli hauskaa! Me paistoimme pitkävartisella vohvelipannulla ruokasalin uunissa hehkuvan herkullisia vohveleita, jotka sai syödä suoraan siitä sormineen - mikä nautinto! - me luimme satuja ja piirsimme monenlaisia kuvia. Välillä me hihkuimme riemuista, rehellisesti sanoen me kaikki neljä.

Mutta lapsellista se oli. Sen kuulin vasta seuraavalla viikolla syntymäpäivillä naapurissa. Tuli Koskelan rouva ja kysyi: - Onko ihan totta, että sinä vain kotonasi piirtelet ja luet satuja ja paistelet jotakin vohveleita lastesi kanssa? - Mistä sinä sen tiedät? - Koko koulu sen tietää. Teidän lapset olivat sitä toitottaneet koko koululle ja nyt pitäisi muka meidän ruveta tekemään samoin. Minä kyllä sanoin Seijalle suorat sanat. Minäkö sellaista ehtisin, ja millaista olisi, jos Eemeli lukisi lapsille satuja? Ihan naurattaa!

Ote Meidän Liisan pakinasta ”Kun meillä oli aikaa”. Kotiliesi 10. 1945

sivut 26-27

Naisia Kansalliskirjastosta. Aarteita kirjaston kätköistä, toimittanut Marjut Hjelt, Into (2018)

TÄSTÄ avautuvat kaikki joulukalenterin luukut aikanaan.

20. joulukuuta 2018

Väsynyt vaimo - #20

JOULUKALENTERI #20

Taidemaalari Juho Rissasen maalaus raskasta työtä tekevistä pesijättäristä.

Uuden ajan kynnyksellä. Suomen työväen alpumi 17.1914. - © Kuvasto.

- Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

sivu 239

☆☆☆

Kodin kunnossa pitäminen, vaikkei siihen kuuluisikaan enempää kuin viisi henkeä, on itse asiassa työlästä, jos sitä todella tahtoo pitää kotina, kun on häärättävä nurkissa, laitettava ruoka kunnolleen, pestävä ja pidettävä vaatteet ehjinä. Mutta kuinka moni sitä ajattelee? Tuskin kukaan ja vain aniharva niistäkin, jotka siitä saavat hyötyä. Esimerkki: 18-vuotias poikani on innokas urheilija, juoksija. Hän saavuttaa rekordin melkeinpä joka toinen sunnuntai, mutta tuskin koskaan hän kantaa sylillisen puita kellarista. (...) Niin kauan kuin raadan hiljaisuudessa, elämme hyvin yhdessä, erittäin hyvin, mutta jos pyydän apua, särkyy kuva, joten olen oppinut vaikenemaan. Sillä kotirauha on kuitenkin kaikkein suloisin. Mutta usein ajattelen: pitääkö perheenäitien iankaikkisesti olla tuomittuina pakkotyöthön? Eikö milloinkaan tule vallankumousta, joka tunkeutuisi tuhansiin koteihin?

Ote nimimerkin Eräs tuhansista väsyneistä vaimoista mielipidekirjoituksesta lehdessä
Työläisnainen. Suomen sos.-dem. liiton äänenkannattaja 8. 1920.

- Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

sivut 327- 328

Naisia Kansalliskirjastosta. Aarteita kirjaston kätköistä, toimittanut Marjut Hjelt, Into (2018)

TÄSTÄ avautuvat kaikki joulukalenterin luukut aikanaan.

19. joulukuuta 2018

Ihanteellista ja terveellistä - #19

JOULUKALENTERI #19

Rakastetun taiteilijan Martta Wendelinin tuotantoon kuuluu noin 650 joulukortin lisäksi muun muassa runsaasti aikakauslehtien kuvitustöitä. Martta Wendelinin tunnelmallisista kuvista on sanottu, että niissä on ikuinen sunnuntai. ”Kasvimaalla”. Kotiliesi 19. 1945.

sivu 21

☆☆☆

Yhä enemmän on meilläkin tultu huomaamaan, mikä tärkeä terveydellinen arvo kasvisruuan käyttämisellä jokapäiväisessä elämässä on, jopa niinkin suuri merkity,s että voimme hyvin tulla toimeen yksinomaan kasvisruualla. Ihanteellisuuden ja terveellisyyden kannalta on kasvisruokajärjeselmä täysin suositeltava, mutta jo yksin taloudelliseltakin kannalta on meidän huomiota tähän seikkaan kiinnitettävä, varsinkin on sitä huomattava sellaisten, jotka viljelevät omaa puutarhaansa.

Ote Alma Forsténin kirjoituksesta ”100 kasvispäivällistä. Liite Kansan emännän keittiökirjaan”.
Martta-yhdistyksen kirjasia. Helsinki 1912.

sivu 20

Naisia Kansalliskirjastosta. Aarteita kirjaston kätköistä, toimittanut Marjut Hjelt, Into (2018)

TÄSTÄ avautuvat kaikki joulukalenterin luukut aikanaan.

18. joulukuuta 2018

Italialaiset miehet - aah! - #18

JOULUKALENTERI #18

Taiteilija Esther Hjelt-Cajanus on kuvannut itsensä maalaamassa peräpohjolan
talvisia maisemia. Akvarelli on kronikasta Vi 1911-12.
- Esther Hjelt-Cajanuksen arkisto. Coll 80.22.

sivu 43

☆☆☆

En ole muuten koskaan nähnyt niin paljon kauniita miehiä kuin täällä Italiassa. Naiset eivät ole yhtä kauniita, he eivät ole jaloja ulkonäöltään, mutta niin kauniita miehiä kuin täällä olen nähnyt, en uskonut olevan olemassakaan tavallisessa elämässä, ainoastaan mielikuvituksen toivekuvissa. Toki on muunlaisiakin, mutta kauniit ovat ylivoimaisen kauniita. En voi sille mitään, että minun täytyy pysähtyä ja katsoa heitä, milloin vain näen sellaisia ja näin tapahtuu kyllä usein. Sinäkin tekisit varmasti samoin, sillä heidän näkemisensä on puhdas nautinto.

Ote Esther Hjeltin kirjeestä sulhaselleen Werner Cajanukselle 19.3. 1903.

- Esther Hjelt-Cajanuksen arkisto. Coll 80.13. Suomentanut Marjut Hjelt.

sivu 89

Esther Hjelt-Cajanus (1879-1959) oli suomalainen taidemaalari, kirjailija ja kuvittaja.

Naisia Kansalliskirjastosta. Aarteita kirjaston kätköistä, toimittanut Marjut Hjelt, Into (2018)

TÄSTÄ avautuvat kaikki joulukalenterin luukut aikanaan.

17. joulukuuta 2018

Riipaiseva joulusiivo - #17

JOULUKALENTERI #17

Taiteilija Kaarlo Atran eli Karl Enqvistin neiti Fanny Davidsonille Kööpenhaminasta 21.10.1904 lähettämä postikortti. Kortti on ehkä osoitettu toimittaja Fanny Davidssonille, vaikka Atra kirjoittaa nimen yhdellä s-kirjaimella. - Kaarlo Enqvist-Atran arkisto. Coll.17.8.
sivu 295

☆☆☆

Sillä mitä tämä päivä oikeastaan sisälsi? Pääasiallisesti joulusiivon. Mutta siitä, mitä siihen sisältyi, oli hänen - tällaisena kuin hän nyt oli - tunnettava ainoaksi tärkeäksi muutamat vähäiset, mutta tuskalliset yksityiskohdat. Siivota huone - eihän hän toki ollut laiska ja haluton! Mutta hävittää sohvanpieluksesta siihen painautuneen miesselän jättämä syvennys - tuhkakupista vierasta merkkiä olevat savukkeenpätkät - tuulettaa huone, jotta raitis ilma häätäisi muistokylläisen savukkeen ja hiusveden tuoksusekoituksen, se vaati enemmän kuin mihin hän tunsi kykenevänsä. Se vaati rohkeutta katsoa vielä kerran silmästä silmään kaikkea, mikä oli ollut, mikä vielä puhui huoneen ilmapiirissä saaden yhä vastauksen kipeästi särisevältä hermolta hänessä itsessään - ja jonka yli hänen olisi astuttava - tyhjyyteen.

Ote Helvi Erikssonin kirjoittamasta kertomuksesta ”Joulusiivo”. Maailman joulu. Karisto 1935.

sivu 349

Naisia Kansalliskirjastosta. Aarteita kirjaston kätköistä, toimittanut Marjut Hjelt, Into (2018)

TÄSTÄ avautuvat kaikki joulukalenterin luukut aikanaan.

16. joulukuuta 2018

O hulda sköna älskling du - #16

RUNOSUNNUNTAIN JOULUKALENTERI #16

Saima Harmajan runoja ei osunut silmiini, mutta julkaisen tämän
aikansa kirjankansitaidetta upeasti kuvastavan kannen.

Runoilija Saima Harmaja omisti Hunnutettu-nimisen runokokoelmansa vuonna 1936 kuolleelle sisarelleen Outi Talvitielle. Hunnutettu: runoja. Wsoy, Helsinki 1936.
Kirjassa ei mainita kannen tekijää. - Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
sivu 206

Tässä on Laurin ja Liisan koti
tuuhean tuomen alla.
Latvassa leijuu lintuparvi
keinuen korkealla.

Ruoka maukas se mainiosti
keittäjän taitoa kiittää.
Wahti ja Mirri vartoilevat
tokkohan heille riittää.

Lastenkirjailija, opettaja, kansanedustaja Alli Nissisen runon ”Laurin ja Liisan koti” on kuvittanut taiteilija Martta Wendelin. Joulukukka, lasten joululehti 1919.

- Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
sivu 225

☆☆☆

O hulda sköna älskling du

du - som mitt hjerte äger!

Ja yppas mina känslor nu.

Hör vad mitt hjärta säger.

Ack om jag ingång finge dig

nu trycka till mitt hjärta.

Då blir mitt liv en blomsterstig,

då glömmer jag alt smärta.

Men om du skulle säga nej

och icke överväga.

O dåre dig tillhör jag ej,

dig vill jag icke äga.

Då flyr jag bort från Suomis land

mitt land jag öfvergiver,

jag flyktar här till Volgas strand

och där för evigt bliver.

”Till Majkki”. Tuntematon runoilija s.a.

- Forssell-Book-Bonsdorff-Borgström-Mathesius-sukukokoelma. Coll. 359.12.

sivut 293-294

☆☆☆

RUNOSUNNUNTAIN TOINEN POSTAUS:
Fernando Pessoa - Minä, aina vieras

Naisia Kansalliskirjastosta. Aarteita kirjaston kätköistä, toimittanut Marjut Hjelt, Into (2018)

TÄSTÄ avautuvat kaikki joulukalenterin luukut aikanaan.

15. joulukuuta 2018

Bruléeputinki vormussa - #15

JOULUKALENTERI #15

Jouluvalmistelut ovat varmasti nyt kiihkeimmillään monessa kodissa, ja tyyni joulumieli koetuksella. Me kirjabloggaajat haluamme perinteisesti ilahduttaa lukijoitamme kaiken joulunalushälinän ja touhotuksen keskellä. Minä vien sinut kurkistamaan Kansalliskirjaston aarteisiin ja menneitten sukupolvien naisten elämään yli sadan vuoden taakse, vuosiin 1899 ja 1916.

Onko kaikki joulun leipomukset jo tehty valmiiksi skafferiin vai vieläkö olisi tarvetta vaikka jälkiruokareseptille? Poimin sinulle kokeiltavaksi Bruléeputingin ohjeen Anna Petanderin reseptivihosta vuodelta 1899.

Täältä löydät yhden tämän päivän version. Meidän perheessä syödään joulunajan jälkiruokana luumurahkaa. Se ei näytä kovin kauniilta, mutta on hyvää. Christmas Pudding -reseptejä löytyy netistä vaikka kuinka. Lainasin kuvaa Jamie Oliverilta, vain siksi, että se näyttää todella herkulliselta.

Täällä supersuositun Jamie Oliverin resepti ja alla Anna Petanderin.

Bruléeputinki Annan tapaan:

6 dsl kuorimatonta maitoa, 6 munaa, 50 gr. mantelia. - 150 gr. luumuja, 3 dsl sokeria, vähän konjakkia. Luumut keitetään pehmeiksi, kivet pois. Sokeri ruskistet. vienolla tulella pannussa ja siihen sekoitetaan vähän konjakkia, tällä sokerilla voidellaan vormu. Maito keitet. sokerin ja mantelin kanssa vähän aikaa. 3 munaa vispataan vaahdoksi ja siihen sekot. puolet maidosta. Tämä seos pannaan vormuun, keitetään höyryssä kunnes hyytyy. Puolet luumuista pannaan hyytyneen seoksen päälle. Loput maidosta ja munista sekotet. nyt ja kaadet. luumujen päälle ja putinki keitetään taas. Jäähtyneenä kaadetaan ulos.

...

Ohje Anna Petanderin reseptivihosta 1899. - Athalia Petanderin arkisto. Coll 518.1.

sivu 325

☆☆☆

Glamouria ja tähtien säihkettä joulunaluskiireisiisi tuokoon alta löytyvä Kaivohuoneen - Brunnshusetin ohjelmajuliste vuodelta 1916. Eipäs stressata siellä - tulee se joulu vähemmälläkin!

Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelemalla Kaivohuoneella oli myös teatteritoimintaa.
Vuonna 1916 esitettiin Leo Fallin säveltämää operettia Dollariprinsessa.
Teatterin esiintyjiin kuuluivat muun muassa ruotsalainen näyttelijä Elma Gistedt
ja suomalainen operettitähti Dagmar Edelberg.

Brunnshus Teatern. Program. Helsingfors 1916.

- Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

sivu 276

☆☆☆

Kirjabloggaajien joulukalenterin luukun #14 avasi Tuulevin lukublogi,
huomenna luukusta #16 kurkkii Bibbidi Bobbidi Bookin joulujuttu.
Joulukalenterimme upean tunnuksen on rustannut Niina T. / Yöpöydän kirjat.

Annan Buléeputinki ja Kaivohuoneen kuva tästä kirjasta:
Naisia Kansalliskirjastosta. Aarteita kirjaston kätköistä, toimittanut Marjut Hjelt, Into (2018)

14. joulukuuta 2018

Rouwas-seura köyhäinhoidon asialla - #14

JOULUKALENTERI #14

Tuntemattoman taiteilijan tekemä japanilaisaiheinen aikakauslehden kansi.
Seura 5. 1926.
sivu 143

☆☆☆

Kerjäläisiä warten tulee piakkoin perustettawaksi waiwais- ja työhuone. Lukioillemme lienee ehkä tunnettu asia, että eräs Hämeen läänin maaherra Stichaeus aikoinaan on lahjoittanut melkoisenkin pää-oman tätä tarkoitusta warten. Pää-oma kuitenkin ei anna niin suuria korkoja, että niillä saattaisi niin suurta laitosta woimassa pitää. Täkäläinen rouwas-seura on sentähden luwannut woimiensa mukaan laitosta auttaa.

Hämeen Sanomat. Hämeenlinna 18.11.1881. - Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

sivu 318

Naisia Kansalliskirjastosta. Aarteita kirjaston kätköistä, toimittanut Marjut Hjelt, Into (2018)

TÄSTÄ avautuvat kaikki joulukalenterin luukut aikanaan.

13. joulukuuta 2018

Alla qvinnobildningens sanna vänner... - #13

JOULUKALENTERI #13 - HYVÄÄ LUCIAN PÄIVÄÄ!

Alla qvinnobildningens sanna vänner i vårt land helsa den 6 nov. 1893 med uppriktig glädje. De förena sig omkring ett dyrbart minne, som anknyter sig till denna dag. De fira i dag alla offentliga fruntimmersskolors gemensamma, egentliga födelsedag.

Med en känsla av djup tacksamhet ihågkomma särskildt vi alla, som tillhöra Svenska fruntimmerskolan i Helsingfors att det i dag är jämt 50 år sedan den kvinnliga bildningen i Finland af en högsinnad Styrelse erkändes såsom en nödvändig faktor i den allmänt medborgerliga bildningen.

Ote Elisabeth Blomqvistin puheesta Svenska fruntimmerskolanin 50-vuotisjuhlassa 6.11.1893.

- Coll. 24.5.

sivu 308

Taiteilija Tove Janssonin kuvitusta Don Carlosin eli kirjailija Carolus Sjöstedtin kirjaan
Bröderna Borgs bedriffer. Tove Jansson on piirtänyt itsensä eli pienen muumipeikon mukaan ostosjonon jatkoksi. TKK 1941. - © Tove Jansson. Brummeriana-kokoelma.
sivu 309
...
Poistin kuvan varmuuden vuoksi copyright-syistä.

Naisia Kansalliskirjastosta. Aarteita kirjaston kätköistä, toimittanut Marjut Hjelt, Into (2018)

TÄSTÄ avautuvat kaikki joulukalenterin luukut aikanaan.

12. joulukuuta 2018

Arvoisa Neiti... - #12

JOULUKALENTERI #12

Kirja Lemmen Tulkki (Otto Andersin’in Kustannusliike, Pori 1926) sisältää kaikenlaista mahdollista opastusta kohteliaaseen seurusteluun aikana, jolloin esimerkiksi kosiminenkin
torjuttiin pitkin ja selittävin sanakääntein eikä lyhyin tekstiviestein.
sivu 260

☆☆☆

Arvoisa Neiti. Ilmoituksenne johdosta saan kohteliaimmin tarjota teille kodinhoitajan paikkaa luonani. Olen leskimies ja minulla on kaksi tytärtä, jotka molemmat käyvät koulua Raumalla. Itse olen toimessa täällä K:n pitäjässä ja on minulla täällä viihtyisä, pieni huoneisto: yksi huone ja keittiö. Paikkakunta on kyllä vähän yksinäinen, mutta jos ette erikoisemmin kaipaa huvituksia, niin luulen, huolimatta siitä, etten enää ole vallan nuori (täytän 60 piakkoin) voivani tyydyttää seurankaipuunne. Jos katsotte aihetta olevan, niin olkaa yst. lähettäkää vastauksenne valokuvan seuraamana.

Haluaisin erittäinkin saada tietoja seuraavista seikoista: ikä, pituus, paino, rinnan ympärysmitta, oletteko vapaa- vai ahdasmielinen, käyttekö kirkossa, tai kuulutteko mahdollisesti johonkin lahkoon, kuinka suuri on koulusivistyksenne, harrastatteko musiikkia jne. Panen suuren merkityksen kauniille ulkomuodolle ja miellyttävälle, mukautuvalle luonteelle ja luulen näillä ominaisuuksilla varustetun henkilön parhaiten voivan viihdyttää minua. Saatuani arv. vastauksenne palaan asiaan uudelleen. Kunnioittaen J. T-nen. P.S. Ikäneitokin voi tulla kysymykseen, jos on lihavahko.

Ote Irja Melan kirjoituksesta ”Paikanhaussa”. Suomen Kuvalehti 50. 1928.

- Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

sivut 296-297

Naisia Kansalliskirjastosta. Aarteita kirjaston kätköistä, toimittanut Marjut Hjelt, Into (2018)

TÄSTÄ avautuvat kaikki joulukalenterin luukut aikanaan.

11. joulukuuta 2018

Elämää varten - #11

JOULUKALENTERI #11

Taiteilija Eero Järnefeltin piirros ”Koulu ja taide”. Kuvaan liittyvässä kirjoituksessa Urho Toivola painottaa, että koulun tulisi kasvattaa lapsia ja nuoria elämää varten,
ei tutkintoja ja oppiarvoja varten. Nuori voima 8-9.1908.

- Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

sivu 317

Naisia kotiaskareissa. Helsingin suomalaisen tyttölyseon viidesluokkalaisen Sylvi Rinteen akvarelli, opettajana taiteilija Anna Sahlstén.

- Helsingin suomalaisen tyttölyseon piirustuksia. Coll. 4981.1.

sivu 147

Naisia Kansalliskirjastosta. Aarteita kirjaston kätköistä, toimittanut Marjut Hjelt, Into (2018)

TÄSTÄ avautuvat kaikki joulukalenterin luukut aikanaan.

10. joulukuuta 2018

Kuopus puhuu puhelimeen - #10

JOULUKALENTERI #10

Hyppösen kenkätehtaan joululahjamainos. Aikakauslehti Maailma 1. 1918.
- Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

sivu 340

☆☆☆

Juu - tietysti meillä joulua odotetaan. Isä sanoi jo viime viikolla, että tänä jouluna ei sitten meidän perheessä joululahjoja annetakaan, kun on niin kallis aika ja suuret verot. Että ruvettiinko me itkemään? Onkos äiti hoopo? Mehän ollaan jo isoja, me! (...) Ja me kuultiin, kun äiti kysyi isältä, mitä se tahtoisi joululahjaksi, ja isä sanoi, että kiltin vaimon. Ja äiti suuttui ja sanoi, että mikäs sinulla nyt sitten on. Ai, että mitäkö me annetaan joululahjoiksi? No, ei me muuta vielä tiedetä kuin se äidin lahja. Me annetan sille yksi kirja. Sen nimi on ”Viisitoista verijälkeä” ja se on kirjakaupan ikkunassa ja hurjan jännän näköinen. Mutta äiti on sanonut, ettei me sitä saada ostaa itsellemme. Ei me sitä itselle ostetakaan, vaan äidille. Kyllä me sitten se saadaan lukea, kun vain tarpeeksi kauan ratkutetaan, että ”anna nyt meidän se lukea, anna nyt”. Se lopulta suuttuu ja sanoo, että ”lukekaa, Jumalan luomat, ja antakaa äidin olla rauhassa”. Niin se on käynyt ennenkin.

Ote Kyllikki Mäntylän pakinasta ”Kuopus puhuu puhelimeen”.

Kyllikki Mäntylä - Lastenkamarin pakinat, Wsoy, Helsinki 1956.

sivut 338-339

Naisia Kansalliskirjastosta. Aarteita kirjaston kätköistä, toimittanut Marjut Hjelt, Into (2018)

TÄSTÄ avautuvat kaikki joulukalenterin luukut aikanaan.

9. joulukuuta 2018

Soi kuni humina hongiston - #9

RUNOSUNNUNTAIN JOULUKALENTERI #9

Ruotsalaissyntyinen, Suomessa elämäntyönsä tehnyt ja 30 vuoden ajan suomalaiset postimerkit suunnitellut graafikko Signe Hammarsten-Jansson kuvitti muun muassa suomenruotsalaisen lastenkirjailijan Lisa Cawenin kirjan Lille Jan och stjärnornas prinsessa. -

sivu 39

EDIT
Signe Hammarsten-Jansson oli Tove Janssonin äiti.
Täällä hänen suunnittelemiaan postimerkkejä.

☆☆☆

Suomen kieli, mun äitini kieli,

Soi kuni humina hongiston;

Suomen kielellä laulu kun raikuu,

Se vasta kaunista laulua on!

Suomen kielellä äitini lauloi,
Lasna kun keinuin kehdossain;
Siksipä Suomen kielellä saanen,
Myöskin mä toistella tunteitain.

Suomen kielellä - senkin ma muistan -
Jumalan tahtoa tulkittiin.
Totuus ja rakkaus, ikuinen, suuri,
Koski mun sieluni syvimpiin.

Vesien välkkeet ja koskien kuohut

Suomen kielessä kuvastuu:

Kansani taistot, tunteet ja tuskat,

Kaikki sen kaijussa heijastuu.

Siksipä säilytän kieleni kauniin,

Säilytän sen kuni aartehen;

Ja kerran, kun Suomeni kaihoisan kutsun

Kuulen, niin silloinpa tajuan sen...

Anni M. Pennasen runo ”Suomen kieli”. Airut. Sibelius-seuran julkaisu 1. 1917.

- Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

sivut 109-110

☆☆☆

Ensimmäinen runoni? muistelee Aale Tynni.
- Olin kirjoittaessani noin 8-vuotias. Muistan vielä aivan selvästi runon alkusäkeet.

Aurinko armainen

jo laski läntehen,

puut seisoi vakavina

oksiaan huojuttaen.

Vaan mikä haamu kalvas

käy tuolta rantaan päin?

Jatkon sanamuodon olen unohtanut, mutta muistan, että kysymyksessä oli synkkä balladi. Se kertoi nuoresta kauniista neidosta, joka hukuttautui, koska hänen ystävänsä oli hänet unohtanut. Ystävän nimi oli Niilo (Niilo Bonpoika Sturen mukaan)., mutta koska aihe rupesi kesken kaiken minua jostain syystä ujostuttamaan, muutin puhtaaksi kirjoittaessani Niilo-nimen paikalle nimen Bertta, mikä minusta sopi melkein yhtä hyvin. Runo muistutti suuresti niitä synkkiä lauluja, joita palvelustytöllämme oli tapana laulaa ja olin siihen hyvin tyytyväinen.

Aale Tynnin haastattelu: Minun ensimmäinen runoni. Eeva 3. 1941.

sivut 141-142

Naisia Kansalliskirjastosta. Aarteita kirjaston kätköistä, toimittanut Marjut Hjelt, Into (2018)

TÄSTÄ avautuvat kaikki joulukalenterin luukut aikanaan.