Soi kuni humina hongiston - #9

RUNOSUNNUNTAIN JOULUKALENTERI #9

Ruotsalaissyntyinen, Suomessa elämäntyönsä tehnyt ja 30 vuoden ajan suomalaiset postimerkit suunnitellut graafikko Signe Hammarsten-Jansson kuvitti muun muassa suomenruotsalaisen lastenkirjailijan Lisa Cawenin kirjan Lille Jan och stjärnornas prinsessa. - 

© Signe Hammarsten-Jansson. Holger Schildts Förlag, Helsingfors 1925.

sivu 39

EDIT
Signe Hammarsten-Jansson oli Tove Janssonin äiti.
Täällä hänen suunnittelemiaan postimerkkejä.

☆☆☆

Suomen kieli, mun äitini kieli,

Soi kuni humina hongiston;

Suomen kielellä laulu kun raikuu,

Se vasta kaunista laulua on!

Suomen kielellä äitini lauloi,
Lasna kun keinuin kehdossain;
Siksipä Suomen kielellä saanen,
Myöskin mä toistella tunteitain.

Suomen kielellä - senkin ma muistan -
Jumalan tahtoa tulkittiin.
Totuus ja rakkaus, ikuinen, suuri,
Koski mun sieluni syvimpiin.

Vesien välkkeet ja koskien kuohut

Suomen kielessä kuvastuu:

Kansani taistot, tunteet ja tuskat,

Kaikki sen kaijussa heijastuu.

Siksipä säilytän kieleni kauniin,

Säilytän sen kuni aartehen;

Ja kerran, kun Suomeni kaihoisan kutsun

Kuulen, niin silloinpa tajuan sen...

Anni M. Pennasen runo ”Suomen kieli”. Airut. Sibelius-seuran julkaisu 1. 1917.

- Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

sivut 109-110

☆☆☆

Ensimmäinen runoni? muistelee Aale Tynni.
 - Olin kirjoittaessani noin 8-vuotias. Muistan vielä aivan selvästi runon alkusäkeet.

Aurinko armainen

jo laski läntehen,

puut seisoi vakavina

oksiaan huojuttaen.

Vaan mikä haamu kalvas

käy tuolta rantaan päin?

Jatkon sanamuodon olen unohtanut, mutta muistan, että kysymyksessä oli synkkä balladi. Se kertoi nuoresta kauniista neidosta, joka hukuttautui, koska hänen ystävänsä oli hänet unohtanut. Ystävän nimi oli Niilo (Niilo Bonpoika Sturen mukaan)., mutta koska aihe rupesi kesken kaiken minua jostain syystä ujostuttamaan, muutin puhtaaksi kirjoittaessani Niilo-nimen paikalle nimen Bertta, mikä minusta sopi melkein yhtä hyvin. Runo muistutti suuresti niitä synkkiä lauluja, joita palvelustytöllämme oli tapana laulaa ja olin siihen hyvin tyytyväinen.

Aale Tynnin haastattelu: Minun ensimmäinen runoni. Eeva 3. 1941.

sivut 141-142

Naisia Kansalliskirjastosta. Aarteita kirjaston kätköistä, toimittanut Marjut Hjelt, Into (2018)

TÄSTÄ avautuvat kaikki joulukalenterin luukut aikanaan.

Kirja on ostettavissa vuodenvaihteeseen asti vain Kansalliskirjaston palvelutiskiltä, Unioninkatu 36, Helsinki. Naisia Kansalliskirjastossa on Kansalliskirjaston ystäväkirja eli sen myyntituotolla tuetaan kirjaston ystävätoimintaa ja työtä kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi. Liity Kansalliskirjaston ystäviin / Tarkista aukioloajat