21. maaliskuuta 2016

Tami Hoag - Minkä taakseen jättää

Vuonna 1959 syntynyt Tami Hoag on tuottelias yhdysvaltalainen dekkaristi. Häneltä on suomennettu 6 dekkaria. Mistä lie tämä dekkari hyllyyni joutunut, mutta siellä se nökötti.

Tapahtumat sijoittuvat Minneapolisiin, jossa tapahtuu koko poliisikuntaa, virkavaltaa ja yhteisöä vavisuttava brutaali murha: Marlene Haas ja hänen 2 pientä kasvattilastaan murhataan mitä julmimmalla tavalla. Tapahtumaa tutkinut, 28 vuotta poliisivoimissa palvellut hyvä poliisi Stan Dempsey sekoaa täysin. Hänet hyllytetään ja ohjataan psykiatrille.

Kaikki viittaa epämääräisen kulkijan ja irtolaisen Karl Dahlin syyllisyyteen, mutta nuori naistuomari Carey Moore ei halua käyttää Dahlin aikaisempia, pienehköjä rikoksia todisteina. Hän antaa vapauttavan ennakkopäätöksen. Koko yhteisö on kuohuksissaan.

Heti oikeudenistunnon jälkeen joku tuntematon hyökkää tuomari Mooren kimppuun ja aiheuttaa hänelle vakavia vammoja. Tässä kohtaa kuvaan astuu kivikova työpari Sam Kovac ja Nikki Liska.

Sam Kovac ottaa tuomari Mooren tapauksen sydämenasiakseen. Kovac on kovaksikeitetty ja kuulusteluissa kovaotteinen, avioliitossaan ja naissuhteissaan epäonnistunut. Mutta hänessä löytyy pienoinen pehmoinen puoli, jonka tuomari Moore ja tämän pieni tytär Lucy herättää. Kahden teinipojan yksinhuoltaja Nikki Liska on kaunis pienikokoinen nainen. Kovaakin kovempi poliisi myös hän.

Kaikkien syyllisenä pitämä Karl Dahl pääsee pakenemaan tutkintovankeudestaan vankilamellakan yhteydessä ja tapahtumat alkavat edetä huimaavin kierroksin. Poliisivartiosta huolimatta tuomari Moore kidnapataan kotoaan. Miten tämä on mahdollista! Kovacilla ja Liskalla on käsissään Minneapolisin hurjin ja julmin tapaus, jossa mahdollisia epäiltyjä on useita.

En katso kauhuelokuvia enkä yleensä lue liian väkivaltaisia dekkareitakaan. Tämä sattumalta käsiini osunut Hoagin kirja edusti dekkarikauhua. Kirjassa oli useampi sairas psykopaatti, järkyttävän julmia murhia ja kiduttavia pahoinpitelyjä. Mutta hyvin Hoag kirjoittaa. Selkeästi, kuvaavasti ja hahmojensa sairaisiin mieliin eläytyen. Työpari Kovac / Liska olivat kovaksikeitettyjen poliisien prototyyppejä, hyvää dialogia ja saumatonta yhteistyötä. Rajua aihetta pehmentämään Hoag viritti pikkuisen romantiikkaakin.

EDIT
Tätä kirjaa lukiessa tuli mieleen, että mitenkähän näin sairaita aiheita käsittelevät kirjailijat pystyvät pitämään itsensä kasassa ja mielenterveytensä kunnossa? Itse en siihen pystyisi.

Tami Hoag
Prior Bad Acts 2006
Minkä taakseen jättää
Suomentanut Hilkka Pennanen
WSOY 2007
★★★
Omasta hyllystä.

6 kommenttia:

  1. Greetings Riitta, great review of this very interesting book. Thank you!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. I'm glad you found this post Denise. This was the first detective novel I read from Hoag. Kovac and Liska are great personalities!

      Poista
  2. Hi,Ritta.
    Unfortunately, I can not read your writing but I want to say that my eyes are drawn to your header. How lovely!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you Tomoko. There is Google Translator at the right side bar, perhaps you did not notice.

      Poista
  3. This book sounds interesting. I do not like horror movies or books but I do like detective movies or books. Have a lovely week!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nancy, it is a cruel book but well written.

      Poista

Thank you for your comment ♥ All comments containing an advertising link shall be removed.

Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.