6. maaliskuuta 2016

Andrés Neuman - Vuosisadan matkustaja


Andrés Neuman (s. 1977) kasvoi Buenos Airesissa, mutta asuu nykyisin Granadassa Espanjassa. Hänen äitinsä oli italialais-espanjalainen ja isänsä saksanjuutalainen. Sukujuurten vaikutus näkyy tässä romaanissa. Neuman on Wikipedian mukaan julkaissut 4 muuta romaania, mutta niitä ei löydy Helmetistä millään kielellä. Harmin paikka.

Katolinen Wandernburg sijaitsee saarekkeena protestanttisten alueiden keskellä. Tällä erää se kuuluu Preussille, rajojen vaihdellessa väliin Saksille. Eletään 1800-luvun alkupuolta. Ranskan suuren vallankumouksen ihanteet ovat vesittyneet, valtaa Euroopassa pitää taantumuksen keulahahmo Metternich. Ihmisillä on hiukan pettynyt olo. Wandernburg on ihastuttava pikkukaupunki, mutta jotain mystistä siellä on: kadut ja kujat tuntuvat siirtyilevän milloin minnekin eikä kukaan kaupunkiin kerran saapunut tunnu pääsevän sieltä pois.

Joulun alla Wandernburgiin saapuu salaperäiseltä vaikuttava Herr Hans. Hän on komea, hänellä on pitkä tukka ja päässä Ranskan vallankumouksellisten punainen myssy. Tarkoitus on yöpyä kaupungissa vain yksi yö, mutta Hans kotiutuukin Zeitien majataloon ja alkaa pikkuhiljaa tutustua kaupungin asukkaisiin. Hän ystävystyy Kauppatorilla soittavan rähjäisen posetiivarin ja tämän koiran Franzin kanssa. Syvä ystävyys kehkeytyy myös espanjalaiseen tekstiiliagenttiin Álvaroon. Tuttavuus neiti Gottliebin, Sophien kanssa avaa Herr Hansille ovet tämän kulturelliin perjantaisalonkiin.

Tämä oli aivan hurmaava kirja, joskin lukijalta keskittymistä vaativa. Taukoja tarvittiin. Tämä oli myös paksu kirja, 600 sivua ja kirjailija oli mahduttanut tähän tavattoman paljon. Juuri kun tunsi puhdin loppuvan, seuraavalla sivulla odotti koukku.

Tuntuu että Neuman suorastaan tuhlailee sanomattoman hienoja kielikuvia. Käsittämätöntä miten hän niitä aina keksikin, toinen toistaan upeampia.

Sophien perjantaisalongin laidasta laitaan vellovat kiihkeät keskustelut olivat aivan mahtavasti kuvattuja. Politiikkaa, kirjallisuutta, työläisten ja naisten asemaa, kaikkea taivaan ja maan väliltä. Salongin jäsenten henkilökuvat ja dialogit olivat mainioita. Elävästi tunsi itsekin istuvansa jossain salongin nurkassa tai kärpäsenä katossa.

Lähimmäisenrakkautta ja hienoa ystävyyttä edusti Hansin ja vanhan posetiivarin suhde. Siinä oli lämpöä, välittämistä, toisensa arvostamista ja läsnäoloa viimeiseen päivään asti. Yhteiskunnallisen aseman erolla ei ollut merkitystä. Kaunista.

Huomatessaan isännällään olevan muitakin hoitajia Franz lähti etsimään syötävää. Sen silmät tulivat taivasta tulvilleen. Horisontti juoksi. Valo karkotti pilvet kuin soihtu paniikkia kylväen.

1800-luvun alun naiset oli alistettu isälle tai aviomiehelle. Mutta railakas Sophie oli toista maata. Hän oli hämmästyttävän taitava manipuloidessaan perjantaisalongin keskustelijoita ja (uhka)rohkea valinnoissaan. Villin ja vapaan Sophien ja Hansin välille kehkeytyy intohimoinen rakkaus, vaikkakin Sophie on kihlattu toiselle. Rakastavaiset ryhtyvät kääntämään lemmenpuuhiensa lomassa runouden klassikoita eri kustantajille. Työhuoneena ja salaisten kohtaamisten paikkana toimii Hansin pikkuinen karu huone Zeitien majatalossa.

Sophien sormet pitenivät ja sotkeutuivat toisiinsa. Hansin kengät polttivat. Kuuma ilma väreili ja pujahteli heidän käsivarsiensa välistä. Poppelit olivat hyviä, lojaaleja heille. Sophiesta tuntui että kerä alkoi purkautua hänen vatsassaan. Hansista tuntui että oksa kiipesi hänen jalkojensa välissä.

Ihailen valtavasti Neumanin juonenpunomisen ja tunnelmien luomisen taitoa sekä erityisesti kielikuvia. Suomennos oli loistava. Vaikka kirja oli näin monisivuinen ja keskittymistä vaativa, se jätti pienoisen haikeuden Wandernburgiin ja tuohon romanttiseen aikakauteen, hevosajureihin ja naisten pitkiin helmoihin.

Andrés Neuman
El viajero del siglo 2009
Vuosisadan matkustaja 2015
Tammi
Suomentanut Tarja Härkönen
★★★★★
Kirjastosta.

Helmet-lukuhaasteen kohdat:
3 / kirjassa rakastutaan, 8 / minulle uusi kirjailija

2 kommenttia:

  1. Hyvin kiehtovalta kuulostaa.
    Jälleen kerran myös kirjoittajan oma tausta on kiinnostava.
    Ihanaa (luku)sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno kirja tosiaan, joskin sen verran paljon asiaa, että oli luettava tavallista pienemmissä erissä.

      Poista

Kiva kun kävit & kiitos kommentista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...