Tuija Välipakka - Uutisia! #runosunnuntai

Tänään esittelyssä kaksi hyvin erilaista nykyrunoilijaa.

Toisessa postauksessa Harry Salmenniemi & Yö ja lasi.

Kun on hiljaa, voi kuulla päivän liplattavan.

Tuija Välipakan edellinen runokokoelma Take away oli eräänlainen kuolemaan liittyvien asioiden ja käsitysten noutopiste. Uutisia! jatkaa samantyyppisellä linjalla, sillä se melkein hukuttaa lukijan informaatiotulvaan, päivän uutisten kakofoniaan ja kokeellisuuden paljouteen. Välipakka vie typografialla leikittelyn liki överiksi ja kielellä leikittelyn huippuunsa. Keinovalikoimassa on vaikka mitä: erilaisia fonttityyppejä, suurta ja pientä, kuvarunoa ja totutusta poikkeaviin suuntiin luettavia tekstejä, lukukelvotonta suttuakin. Lopputulos on säläinen kakofonia - kuten nykymaailma.

Runokirjan ulkoasu viestii sitä maailmaa jossa elämme. Tummasävyinen kansi esittää naista, joka on hukkumassa uutisten mereen. Tai ehkäpä hän vain kelluu ja nauttii siellä, mene ja tiedä. Mutta käännäpä sisäaukeamalle: silmille lävähtää värikäs ja runsas, runoilijan itse ottama nelivärikuva paratiisin hedelmistä, kuin maailman parhaasta Hevi-osastosta! Mitä ihmettä? Riemastuttava selitys löytyy muutamalta loppusivulta.

Uutisia! tarjoaa lukijalle runsaasti ilottelua, hauskuutta ja oivalluksia. Väliin putkahtaa melankolisia, haikeita ja ironisiakin mietteitä, mutta päällimmäisenä on villi irrottelu, leikittely, ilonpito ja kielellä leikkiminen. Hulvattoman hulluttelevassa ja pitkän pitkässä tarinallisessa runossa Intercity sanotaan: ... sana on liekki, kieli sanoo leiki... ja Välipakkahan leikkii! Hän leikittelee sanoilla, joiden merkitys muuttuu kirjaimen tai parin vaihdolla: tyhjyys > tyhmyys, keskityn > keksityn, lähestyvä - lähes estyvä - lähes ystävä, hämmästys > hämäys, hengitys > hengästys etc.

Onko sattumaa, 

että hävitä 

ja hävetä

ovat niin

lähekkäiset

sanat?

Typografialla leikittelyä on runsaasti ja varsin mielikuvituksellisin keinoin. Yksi mainioimmista kuvarunoista minusta on Pitsiverho. Se on runo jonka harvasta ladonnasta syntyy tuttu ruusuinen isoäidin pitsimalli - ah mitä nostalgiaa! Kattilassa taasen luikertelee selvä ravun muoto;  runo Ajatus ruumiista on nautittavan kekseliästä kielellä leikittelyä myös lukuisine variaatioineen: RUUMIS - room is - tilaa on; MUU SIR - joku toinen herra...

Puutarhanhoidosta innostuneena minua huvitti myös tämä: Puutarhani on puuharha: useimpien puuharhojen tapaan täällä kasvaa vain rikkaa ja malkaa.

***

Luopuminen vanhasta rakkaasta lemmikistä raastaa sydäntä:
kotona koira tuijottaa palloa jossa tietää pompun elävän
se on sairas eikä jaksa juosta se laskee tassun
pallon päälle ja tuntee yhä sykkeen
valitsen pahvista uurnaa vaikka koira vielä elää
sillä järjestelmällisyys ei lähde luopumisesta
vaan sen oivaltamisesta mitä tahtoo säilyttää
***

Kahden tyttären äiti toteuttaa äitiyden pyhää riittiä pitkässä proosarunossa Kaikkeni minä olen teidän eteenne tehnyt = Henkilökuva. Hän ohjeistaa tyttäriään elämää varten ja odottaa öisin heitä kotiin. Silloin ajatukset karkailevat vaikka mille teille, sillä :

Öisin on enemmän tilaa, myös surra. / Mieheni on sammunut television eteen, se on hänen rakkautensa joka valaisee koko huoneen. / mene sitten, mene! mutta kun tapaat massamurhaajan, paina mahdollisimman vähän!

Työpäiväkirja Seitsemän tornia 

oli vallan hullutteleva viikon mittainen some-projekti. Facebookissahan reagoidaan: tulee peukkuja, hämmästyksiä ja etenkin ❤︎ ❤︎ ❤︎ ❤︎
Teen torneja öisin.
...

On helpompaa olla hyödytön pimeässä.
...
Facebookiin ilmestyy hämmästyksen hymiöitä...
...
Erään mielestä keksin sijaistoimintoja kirjoittamiselle.

TOMAATTIEN ARVOITUS SELVIÄÄ LUKEMALLA!

Välipakka on terävä ja oivaltava havainnoitsija. Uutisia! kätkee sisälleen hurjaa ilottelua visuaalisin keinoin, mikä tekee kokoelman kokonaisuudesta tarkoituksellisen säläisen. Ehkä liiankin? Mutta minua viehätti kaikki tämä kiva sälä ja ilottelu. Välipakka osaa olla myös vakava ja riipaiseva - kuvastaen elämää & sitä uutistarjontaa mikä tuutista tulvii. Runokirja on runsas, joten sen antia voi - ja pitääkin - lukea useaan otteeseen. Halusin tehdä postauksestani visuaalisesti yhtä säläisen kuin Uutisia! Vaikuttaako epäselvältä? Lue tämä villi teos ja totea itse.

kesän jälkeen painan liikaa: en jaksa

vetää itseäni hirteen

...

pääni on aamunkoitto jumissa päivän leveiden hartioiden takana

...

päivästä toiseen synnyn ja synnyn ja synnyn

asetan itseni kirjaimeksi mihin tahansa sanaan

...

me olemme toisillemme

taivaassa valmistettu tulitikku

DUMDUM DUMDUM DUMDUM

DUMDUM DUMDUM DUMDUM

DUMDUM DUMDUM DUMDUM

Tuija Välipakka jättää mielellään perinteisen layoutin rajoitukset taakseen. Hänelle teksti, kirjaimet ja sanat ovat materiaalia, josta voi muokata visuaalista taidetta. Kirjassa on tästä useita esimerkkejä, mm. yksi runo, joka on kuin mustavalkoinen moderni grafiikan lehti. Kannattaa kurkistaa myös TÄNNE, runoilijan nettisivustolle. Sieltä löytyy runovideoita, äänirunoja ja minua kovasti puhutellutta dramaattista FlashPoems-taidetta, jossa PUNAINEN väri tehosti upeasti draamaa.

Vuonna 1967 syntynyt Tuija Välipakka on tamperelainen kirjailija. Häneltä ovat aiemmin ilmestyneet teokset Lasimorsian (2003), Härkätanssija (2004), Maailman vahvin tyttö ( 2007), Sata tapaa tappaa sielu – narsismin uhrit kertovat (2007), Klovnin pelko ( 2010) ja Take Away (2014). 

Tuija Välipakka
Uutisia!
Kansi Elina Warsta
Siltala 2018
***
Kirjastosta

Useimmat sitaatit ovat otteita runoista.

Joka sunnuntai on #runosunnuntai.

❤︎