Juha Hurme - Suomi

Mua kiinnostaa asiat, jotka mua huvittaa ja hetkauttaa. 

Helsingin kirjamessuilla Juha Hurme sanoi, että teosta Suomi ei pitänyt ollenkaan syntyä. Saamme kiittää Tuomari Nurmiota, jonka kanssa keskustellessa tuli esiin, että Hurmeen pitäisi kirjoittaa joku kirja.  Suomi jatkaa siitä mihin vuoden 2017 Finlandia-voittaja Niemi jäi: vuonna 1809 Suomesta tuli Venäjän keisarikunnan alainen Suomen suuriruhtinaskunta ja yhteiselolle Ruotsin kanssa sanottiin bye, bye. 400 sivua, 17 tuntia kuunneltavaa - onhan siinä!

Jossain vaiheessa Hurmeen idea oli laatia minieepos Lönnrotin ’unohtamista’ säkeistä. Niitä on paljon ja erityisesti eroottisia kansanrunoja on karsittu ronskilla kädellä - niistä saamme kirjassa muutaman hulvattoman näytteen. Hurme valottaa Kalevalan syntyprosessia, eri painosten vaiheita ja yhteiskunnan joka taholle ulottuvaa Kalevala-ilmiötä. Kalevala on innoittanut yrityksiä, tuotebrändejä, yhdistyksiä, kuvataiteilijoita, säveltäjiä, populaarimuusikoita, kaudunnimistön laatijoita, meidän etunimiämme - lista on loputon. Mutta viimeistään nyt tuli selväksi, että Elias Lönnrot (1802-1884) oli aikamoinen heppu! Hänen oppineisuuttaan saamme kiittää, että meillä on Kalevala, joskin kansanrunoista hänen muokkaamansa ja tarinaksi laatimansa fktiivinen stoori. Kalevalan merkitys Suomelle on niin valtava, etten yhtään ihmettele jos maakin olisi saanut siitä nimensä.

On selvää, että Suomi on Hurmeen näkemys maamme 200 vuoden ajanjaksolta: hän on valikoinut ja ottanut mukaan niitä hetkauttavia asioita. Haastattelussa hän sanoi, että myös tiedonjano on ajanut häntä: oli halu ottaa selvää niistä asioista, joista hän ei entuudestaan tiennyt paljoa. En tehnyt muistiinpanoja, vaan annoin Paavo Kerosuon miehekkään äänen kuljettaa minut läpi Suomi nimisen maan vuosikymmenten, eri kulttuuripersoonien elämänvaiheiden ja omituisten sattumusten. Kyllä riitti hupaista sattumaa ja anekdoottia mitä mielikuvituksellisimpien juttujen virratessa tajuntaani. Välillä omatkin ajatukseni leijailivat sinne tänne, mutta sitten otin taas tarinasta kiinni.

Minua hetkautti toki monikin juttu, mutta tässä niistä muutama. Sakari Pälsistä kertoessaan Hurme mainitsee Viisaan naurun. Sitä me tarvitsemme historiaamme ja eri persoonien edesottamuksia tutkaillessa! Hurme puhuu kirjailijoista, teatterista, taiteesta ja urheilusta. Saamme kuulla, että hiihtojalkineen nimitys mono syntyi ideakilpailun tuloksena, saamme kuulla Hiski Salomaan sanoituksia ja riettaita kalevalaisia lemmenlurituksia; saamme ihmetellä monia historian henkilöitä, mm. Wettenhovi-Aspan ajatuksia. Minua kiinnosti nuorena kuolleen huippulahjakkaan kuvanveistäjän Johannes Takasen (1849-1885) elämäntarina ja hänen upea Aino, merelle katsova vuodelta 1876. Suorastaan riemastuin Hurmeen tarinoinnista Oskar Merikannosta! Kirjailija sanoi, että Merikannon vaikutusta on vaikea välttää: siellä jossain se taustalla leijailee kevyesti kuin Kesäillan valssi. Itse suorastaan rakastan Jorma Hynnisen Anniinaa.

Ei Suomi missään umpiossa kehittynyt, vaan me otettiin omat vaikutteemme kansainvälisistä ja itämerensuomalaisista virtauksista. Hurme sanoo, että Suomi sai alkunsa sotkan munasta, mutta voi hyvin myös loppua sen munattomuuteen. Metsät ovat olleet taloutemme selkäranka, mutta jo ennen tehometsäntaloutta kaskeamiskulttuuri johti suunnattomaan metsänhaaskuuseen, mikä oli iso ekologinen ongelma jo 1700-luvulla. Societas pro Fauna et Flora Fennica juhlii ensi vuonna 200-vuotista toimintaansa. Fauna et Flora on Suomen vanhin tieteellinen seura ja Kansallismuseossa avautuu uusi perusnäyttely, jonka työryhmässä Hurme on mukana.

Olihan Suomi vähän pitkä, mutta kahteensataan vuoteen mahtuu toki loputon määrä asioita. Luulen, että kuunneltuna teos oli kevyempi ja että lukeminen olisi vienyt enemmän aikaa. Se harmi tässäkin tapauksessa äänikirjan kohdalla on, että tekstiin on hankala palata. Siksi ei sitaatteja, vaan suositus lukea tai kuunnella itse. Melkoinen kulttuurimatka - Viihdykkeeksi ynnä hyödyksi.

Juha Hurme - Suomi
Kansi Jenni Saari
Teos 2020
Äänikirjan lukija Paavo Kerosuo
_______________

Kirjailijasta kustantajan sivuilla

Kirjaluotsi

Kulttuuri kukoistaa

Eletään erään laskutavan mukaan 1800-lukua. Lönnrot ja Lyyti ryhtyvät kirjoittamaan ja Kalevala tulee harsittua kasaan samoihin aikoihin kuin idearypäs nimeltä Suomikin. Mieletön kimara aatteiden virtailuja, historiallisia hulivilejä ja kaanoniin sopimattomia ääniä sekoilee suuriruhtinaskunnassa, jossa metsät ryskyvät ja muutamalla ukolla on hillitön hinku olla itsenäinen ja rikas kansakunta. 

 

Juha Hurmeen kuudes romaani Suomi jatkaa Finlandia-palkinnon voittaneen Niemen tositarinaa. Hurmeen päättymätön uteliaisuus ja luonnontieteilijän ja taideniekan yhteisolomuoto manaavat esiin pari sataa viime vuotta kirjattua historiaa kaikkine vänkyyksineen, ja paljon kauemmaskin kurotellaan ainakin kansanrunouden, tämän pyramideja isomman kulttuurisaavutuksen myötä.