Jhumpa Lahiri - Missä milloinkin

Intialaistaustainen, Yhdysvalloissa kasvanut Jhumpa Lahiri on hieno, Pulitzerilla palkittu kirjailija, jonka teoksista olen pitänyt kovasti. Esseekokoelmassaan In altre parole (2015) / In Other Words hän kertoi rakkaudestaan italian kieleen. Italian-rakkaus juontaa jo nuoruudesta ja vuodesta 2011 kirjailija on asunut perheineen Italiassa. Mainittu autofiktiivinen esseekokoelma on hänen ensimmäinen italiaksi kirjoittamansa teos. Juuri suomeksi julkaistu Missä milloinkin on Lahirin ensimmäinen italiaksi kirjoittama romaani.

Aloin kuunnella tätä lyhyttä romaania äänikirjana, mutta hämmennyin enkä saanut otetta. Siirryin sitten paperikirjaan, mikä toimikin paremmin. Hämmennykseni johtui lähinnä erittäin lyhyistä, tuokiokuvamaisista teksteistä, joita ei oikein voi luvuiksi sanoa. Romaani koostuu nimittäin 46 arkisesta sirpaleesta minäkertojan, roomalaisen 45-vuotiaan naisen, elämästä.  Toki missään ei liene määritelty, mikä on oikea romaanin rakenne tai luvun pituus, mutta varsin paljon Lahiri on tyyliään muuttanut.

Päämäärätön, eksyksissä, harhateillä, hukassa, ihmeissään, neuvoton, 

vieraantunut, juureton, vaivautunut, rauhaton: siitä seurasta minä löydän itseni. 

Nuo sanat ovat asuinsijani, niistä muodostuu maailma jossa elän.

Italiaa opettava nainen on hyvin yksinäinen ja tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Hän tarkkailee kotikatunsa ja -korttelinsa elämää, käy vastahakoisesti alansa konferensseissa, muutamalla matkallakin ja tapailee ystäviä. Ystäviä siis on, mutta nainen elää jotenkin jarrut päällä eikä uskalla heittäytyä kovin läheiseksi kenenkään kanssa. Kertoja mainitsee, että hänellä on rakastaja ja pisin seurustelusuhde kaksoiselämää viettävän miehen kanssa kesti viisi vuotta. Pettymys oli tietysti melkoinen. Ystävättären komea puoliso kiinnostaa kertojaa kovasti, minusta myös romanttisessa mielessä, vaikka hän itse sanookin, ettei suhteessa ole mitään seksuaalista.

Nainen on jämähtänyt kotikaupunkiinsa. Pieniä pyrähdyksiä lukuunottamatta hän ei ole lähtenyt minnekään eikä oikeastaan kaivannutkaan. Hän on myös hyvin korrekti, vain kerran hän hermostuu ja korottaa ääntään illanvietossa, mitä häpeää syvästi. Sirpaleista käy ilmi myös lapsuuden trauma: vetäytyvä ja isänvastuutaan pakeneva isä ja ongelmallinen äitisuhde. Romaani henkii melankoliaa ja Lahiri tavoittaa hyvin yksinäisen ja irrallisen naisen psyyken ja hänen arkensa tapahtumattomuuden. 

Jotain rakoilua naisen staattisessa elämässä kuitenkin tapahtuu: hän jättää ystävättären miehestä haikailut, ottaa vastaan vuoden tutkijanpestin ulkomaille ja jopa purskahtaa hersyvään nauruun - kenties ensimmäistä kertaa elämässään. Hän näkee myös vision tai kangastuksen itsestään kadulla, naisen joka kävelee iloisena ja päättäväisenä valitsemaansa suuntaan. Kuten alussa sanoin, olin vähäsen häkeltynyt tästä uudistuneesta Lahirista. Taitavaa ja terävää kerrontaa, mutta siltikään aihe ja  kirjailijan uusi tyyli eivät puhutelleet minua samoin kuin aikaisemmat teokset. Markko Tainan suunnittelema kansi on italialaishenkinen ja kauniin eleetön.

Jhumpa Lahiri - Missä milloinkin
Alkuteos Dove mi trovo 2018
Suomentanut Helinä Kangas
Kansi Markko Taina
Tammi 2020
Kirjastosta
_______________

Lukemani Lahirin teokset:

* Esikoisteos, novellikokoelma Interpreter of Maladies (1999) / Tämä siunattu koti (2001) / Pulitzer
* Esikoisromaani The Namesake (2003) / Kaima (2005)
* Novellikokoelma Unaccustomed Earth (2008) / Tuore maa (2008)
* Romaani The Lowlands (2013) / Tulvaniitty (2014)
* Esseekokoelma In altre parole (2015) / In other words (2016) / Med andra ord (2015)

Jhumpa Lahiri (s. 1967) syntyi Lontoossa bengalilaistaustaiseen perheeseen ja muutti kolmevuotiaana Amerikkaan. Hänen esikoisnovellikokoelmansa Tämä siunattu koti sai Pulitzer-palkinnon vuonna 2000, ja hänen romaaninsa Tulvaniitty oli vuonna 2013 Man Booker ja The National Book Award -ehdokkaana. Lahiri muutti perheineen Roomaan vuonna 2011, ja hän on julkaissut italiaksi esseitä. Missä milloinkin on hänen ensimmäinen italiaksi kirjoitettu romaaninsa. Lahiri opettaa luovaa kirjoittamista Princetonin yliopistossa.