Helmi Kekkonen - Vieraat

Tukahduttava elokuinen päivä kääntyy illaksi Helsingin Etu-Töölössä kuumailmapallojen leijaillessa utuisella taivaalla. Senjalla on illalliskutsut kauniissa ja valoisassa kodissaan, ja vieraat ovat tulossa tuossa tuokiossa. Senjaa hermostuttaa hiukan, monestakin syystä, mutta erityisesti koska hänen miehensä Lauri on viipynyt jo tunnin ruusujenostomatkalla. Missä ihmeessä mies viipyy?

Senja ei ole kestinnyt vieraita pitkään aikaan. Elämässä on ollut raskasta, vuorotellen toivoa ja iloa, tai karvasta pettymystä ja tyhjyyttä. Hermostumisesta ja jännityksestä huolimatta odotukset ovat korkealla. Kunhan Lauri vaan jo tulisi...

Vieraiksi on kutsuttu naapurirapussa asuva nuori yksinhuoltajaäiti Anna ja tämän pieni poika Toivo, johon Senja on suorastaan hullaantunut. Myös paras ystävätär Alva on Danielinsa kanssa saanut kutsun kuin myös äiti. Lauri on kutsunut vain Iiriksen, joka tuskin tulee, koska hän nyt vaan on sellainen, aina. Vieraat alkavat saapua. Senja hämmentyy lisää, kun ovikello soi ja sisään tupsahtavat hänelle liki tuntematon, hieman huppelissa oleva Nelli seurassaan Karen. Naiset väittävät, että Lauri on kutsunut heidät. Senja hiukan suuttuukin Laurille, mennä nyt tekemään moista, kutsua nyt intiimille illalliselle tuntemattomia... Mutta sitten hän antaa olla.

Alkuun lukija ei tiedä ollenkaan keitä vieraat ovat ja mikä yhteys heillä on Senjaan tai Lauriin. Sitten Kekkonen ottaa henkilön kerrallaan ja raottaa kunkin vieraan taustoja nostaen jännitettä. Jokaisella on lapsuudessaan tai aikuisuudessaan kipeitä muistoja ja kivistäviä haavoja, joista ei puhuta ja jotka mieluiten torjutaan.

Kirja herätti myötätuntoa ja surua. Elämä tekee kipeää, vanhemman ja lapsen suhteet vääristyvät, puolisoiden välinen rakkaus haalenee ja usko yhteiseen elämään - tai elämään ylipäätään - horjuu. Ihmisten välille syntyy ylittämättömiä muureja ja salaisuuksia, asioita joita ei saa sanotuksi tai joita ei halua ajatella edes itsekseen. On helpompaa torjua ja yrittää unohtaa. Uupumus ja epätoivo saavat tekemään epätoivoisia tekoja.

Tavattoman kauniisti, herkästi ja eläytyen kirjoitettu tarina. Ihailen sitä, miten koskettavasti ja todentuntuisesti Helmi Kekkonen osasi kuvata näin erilaisten ja eri-ikäisten hahmojensa syvimmät tunnot. Kaunista, traagista ja dramaattista.

Vieraista ovat bloganneet mm. Sinisen linnan kirjasto ja Ulla

Helmi Kekkonen

Vieraat

Siltala 2016

★★★★

Arvostelukappale - Kiitokseni Siltalalle.