JP Koskinen - Tulisiipi

Yhden miehen kuolema on tragedia,

tuhansien kuolema on tilastotiedettä.-Josef Stalin

JP Koskisen Finlandia-ehdokkaana ollut Tulisiipi kertoo erään nuoren miehen kohtalon kuohuvalla 1900-luvulla. Jossain Minnesotan takamailla pieni Kaarlo näkee Charles Lindbergin tekevän temppujaan taivaalla eikä mikään ole enää entisellään. Poika unelmoi vain lentämisestä ja sen tuomasta vapauden tunteesta, mutta vapaus on kaukana 1930-luvun arjesta. Maassa on syvä lama eikä isällä ole autoja korjattavaksi. Kommunistiset agitaattorit pitävät palopuheitaan suomalaisten haaleilla ja värväävät tuhansia amerikansuomalaisia Neuvosto-Karjalaan. Sinne työväen paratiisia rakentamaan lähtevät myös Kaarlon perhe sekä naapurin Albert Linda tyttärensä kanssa.

Näkökulma JP Koskisen romaanissa on Kaarlon, jota kohtalo heittelee armottomalla kädellä ja satumaisin tavoin. Innokas resuinen pieni poika joutuu teini-iän kynnyksellä onnettomien yhteensattumien vuoksi Siperiaan vankileirille. Kuin ihmeen kautta aiemmin saadun lento-opetuksen ansiosta hänestä tulee Stalinin lentäjä-ässä vain 16-vuotiaana. Kaarlosta on tullut venäjää puhuva lennoston paras lentäjä Gennadi, joka pudottaa yli viisikymmentä viholliskonetta. Mutta Stalinin armeijassa jokainen sotavangiksi joutunut oli maanpetturi eikä mikään pelastanut taaskaan Kaarlo-Gennadia Siperialta. Stalinin kuoltua NKVD:n korkeaksi upseeriksi edennyt lapsuudenystävä Linda sai tämän suuren isänmaallisen sodan sankarin vapaaksi. Kaarlosta tuli lentäjien ja laskuvarjohyppääjien kouluttaja ja sitten lopulta Juri Gagarinin rinnalle kosmonauttikoulutettava.

Koskinen kertoo nuoren Kaarlon ja hänen perheensä elämästä Neuvosto-Karjalassa.  Idealistiset unelmat romuttuivat eikä mitään luvattua paratiisia löytynytkään. Olot olivat ankeat ja komissaarien ja politrukkien vehkeilyt Petroskoissa lisääntyivät lisääntymistään. Perhettä kohtasi suuri suru ja kun suomalaisia alkoi kadota, pettynyt perhe halusi palata takaisin Yhdysvaltoihin. Lupa paluuseen saatiin, mutta sattumien oikusta Kaarlo-Gennadi ei päässyt maasta.

Luin teosta juonivetoisena seikkailutarinana historiallisessa kontekstissa, sillä niin monia uskomattomia käänteitä Kaarlon elämään mahtui. Teoksessa on paljon moottoreihin, lentokoneisiin ja lentämiseen liittyvää tekniikkaa, ja luulenkin että Tulisiipi vetoaa paremmin miespuolisiin lukijoihin. Historiallisesti aihe on toki kiinnostava tuodessaan mieliin taas kerran Stalinin vainot ja suomalaissyntyisten etnisen puhdistuksen Karjalassa. Parhaimmillaan teksti oli kuvaillessaan Kaarlon kuvitelmia lentämisestä. Nämä kuvitelmat irrottivat hänet ankeasta ja karusta todellisuudesta. Kirjan loppu oli hieno: neuvostojärjestelmä petti lopulta Kaarlon ja myös hänen rakastettunsa Lindan.

JP Koskinen - Tulisiipi
Kansi Tommi Tukiainen
Like 2019
Kirjastosta
_______________

Kirjaluotsi  /  Kirsin kirjanurkka  /  Tuijata

Tulisiipi valittiin Vuoden kirja 2019 -palkinnon sekä Savonia-palkinnon voittajaksi, ja romaani oli myös Finlandia-ehdokas.

Taustaa / Wikipedia:

Yhdysvalloista ja Kanadasta muutti 1920-1930-luvulla noin 5 000–12 000 amerikansuomalaista. Heidän motiivinsa olivat aatteellisia ja Neuvostoliiton poliittinen johto tuki muuttoa. Taloudellinen ja poliittinen itsehallinto tosiasiallisesti lopetettiin 1935, jolloin Itä-Karjalan puoluejohtaja Roviota ja pääministeri Gyllingiä syytettiin suomalaisten suosimisesta ja nationalistisesta sovinismista ja heidät syrjäytettiin. Stalinin vainojen yhteydessä. Kymmeniä tuhansia suomalaisia teloitettiin ampumalla tai siirrettiin pakkotyöhön vankileireille Siperiaan.