15. tammikuuta 2020

Isabel Allende - Largo pétalo de mar


Isabel Allende on yksi lempikirjailijoistani, jolta olen lukenut kymmenkunta teosta. Viime vuonna ilmestynyt Largo pétalo de mar on saanut nimensä Pablo Nerudan runosta ja olisi suoraan suomennettuna Meren pitkä terälehti, kuvaten kapeaa ja pitkää Chileä. Kirjan ajoitus on osuva, sillä viime syyskuussa tuli kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun Nerudan organisoima SS Winnipeg saapui Valparaísoon mukanaan yli 2200 Francon voittoa Ranskan puolelle paennutta espanjalaista. Teos perustuu SS Winnibegin mukana Chileen saapuneen Victor Peyn elämäntarinaan ja monen muun espanjalaispakolaisen kertomaan.

Francon voitettua Espanjan sisällissodan, kostoa pelänneet tasavaltalaiset pakenivat henkensä hädässä Pyreneitten yli kohti Ranskaa, joka sulki ensin rajansa, mutta kansainvälisen painostuksen alla perusti sitten näille pakolaisille leirejä, joiden olot olivat epäinhimilliset. Pariisissa diplomaattina toimiva Neruda sai tämän Barco de la esperanza - toivon laiva -ajatuksen ja valitsi itse mukaan pääsevät. Näiden onnellisten joukossa olivat Victor ja Roser sekä naisen pieni poikavauva. He eivät olleet toisiinsa rakastuneita, sillä Roser oli Victorin sisällissodassa kuolleen veljen morsian. Avioliiton solmiminen oli laivaan pääsyn ehto ja he päättivät pysyä yhdessä ainakin kunnes poika kasvaisi täysi-ikäiseksi.

Avioparin elämä asettui uomiinsa Chilessä. Victor oli toiminut lääkärinä jo sisällissodan aikana, vaikka opinnot olivat jääneet kesken. Chilessä hän suoritti opintonsa loppuun ja hänestä tuli sydänkirurgi, musikaalinen Roser teki huikeaa uraa pianotaiteilijana ja poika Marcel kasvoi chileläiseksi. Victor sai jonkunlaisen ystävän yläluokkaisesta Felipe del Solarista, jolla oli kärkevät oikeistolaiset mielipiteet ja jonka nuoreen ja kauniiseen sisareen Ofeliaan hän hullaantui. Seurasi lyhyt ja kiihkeä romanssi, jota Roser seurasi vaieten sivusta.

Allenden kukistuttua ja Pinochetin noustua valtaan, Victoria ja Roseria odotti taas kerran pakolaisuus. He pakenivat Venezuelaan, joka silloin oli vielä vapaa, iloinen ja varakas yhteiskunta. Mutta 30 vuotta Chilessä oli tehnyt heistä chileläisiä ja kun Pinochetin aikana pidätetylle ja kidutetulle Victorille avautui mahdollisuus palata Chileen, he vaihtoivat vielä kerran maata.

MITÄ MIELTÄ
Allende on tunnettu lumovoimaisesta maagisesta realismistaan, jota tässä teoksessa ei näy. On ehkä pieni pettymys, että hän on vaihtanut realistiseen tyyliin; toki kerronta eläytyvää ja kiehtovaa silti on. Largo pétalo de mar on kertomus järkyttävästä veljessodasta ja Francon silmittömästä kostosta; se on kertomus Chilen yhteiskunnan luokkahierarkioista, katolisen kirkon ja suvun päämiehen valllasta.; se on kertomus totaalisen diktatuurin kauhuista.

Largo pétalo de mar on kunnianosoitus myös hankkeen ideoijalle, Pablo Nerudalle, sillä jokainen luku alkaa hänen runosäkeillään ja hän esiintyy muutenkin teoksessa, kuten Salvador Allendekin. Romaani on kahden pakolaisen elämäntarina ja myös tarina elämää suuremmasta rakkaudesta.  Vctorin ja Roserin sopimuksesta alkanut avioliitto kesti vastoinkäymiset ja hullaantumiset toisiin. Vanhoilla päivillään he huomasivat rakastavansa toisiaan syvästi ja kun toinen heistä on jo poissa, kohtalo järjestää yllättävän ja iloisen tapahtuman yksin jääneelle.

Teos on suuri lukuromaani 1900-luvun historian käänteistä ja vetoaa historiasta kiinnostuneisiin ja etenkin naisiin. Allenden kieli on erinomaisen selkeää ja hänen espanjansa helppolukuista. Olisin toivonut joidenkin sivupolkujen pientä tiivistämistä, mutta kyllä tämä hieno ja ajatuksia herättävä lukuelämys oli.


Isabel Allende - Largo pétalo de mar
Plaza & Janés 2019
Kirjastosta
_______________

Kirjailijan kuva täältä. Linkissä sanotaan, että englanninkielinen versio A Long Petal of the Sea ilmestyy 20.1.

Isabel Allendelta (s. 1942) olen lukenut monta teosta ennen blogiaikaa: Auroran muotokuva on ainoa, josta on kunnon bloggaus. Muut lukemani:  

  • El amante japonés
  • La isla bajo el mar
  • Paula
  • Mi país inventado
  • La casa de los espíritus
  • Inés del alma mia
  • Cuentos de Eva Luna
  • Eva Luna
  • El Plan infinito & 
  • El Zorro, comienza la leyenda

4 kommenttia:

  1. Oi, kun tykkään myös Isabel Allendesta. Olen lukenut kaikki hänen suomennetut kirjansa. Milloinkahan suomennetaan lukemasi kirja...Jännää että hän on jättänyt uusimmasta pois hersyvän maagisen realismin ja vaihtanut pelkkään realismiin. Kuitenkin tätäkin kirjaa lukisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tykkään minäkin <3 Tämä ilmestyi vasta toukokuussa 2019, ei ole tietoa suomennosaikeista. Ehkä kerronta on realistisempaa siksi, kun tässä on takana tositapahtumat? Mene, tiedä.

      Poista
  2. On hienoa, kun sinä luet niin paljon espanjaksi. Olet myös lukenut todella paljon Allendea! Minä joudun tunnustamaan, etten ole muistaakseni lukenut häneltä mitään... Kun itse olen enemmän realisti, niin ehkä tämä voisi sitten olla minun kirjani? Hyvä tietää myös tuo, että Allenden espanja on helppolukuista! Ehkä häneen kannattaisi tosiaan tutustua, ja ihan en español! ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tästä voisit aloittaa hyvinkin! Kirja on paksu, mutta espanja todella selkeää. Ja toki tarinakin on mielenkiintoinen. Almudena Grandes on espanjalainen kirjailija, jota voisin myös suositella. Aiemmin lukemistani Allendeista on aikaa, joten en muista kieltä niin tarkkaan... yritän pitää kielitaitoa yllä ja aivot vireessä espanjaksi lukemalla :))

      Poista

Kiitos kommentistasi - Thank you for your comment ♥ Poistan kaikki jonkun mainoslinkin sisältävät kommentit. All comments containing an advertising link shall be removed.

Kirja vieköön! ei pidä lukijarekisteriä eikä kerää minkäänlaisia lukijatietoja. Blogger-blogina Kirja vieköön! noudattaa Googlen yksityisyydensuojakäytäntöä. Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.