Lokakuun saldo mukavasti 14 kirjaa. 1918-haasteeseen kaksi kirjaa - Heidi Köngäksen Sandra ja Mervi Kaarnisen Punaorvot. Tuijatan Taiteilijaromaanihaasteeseen yksi - Hanna-Reetta Schreckin Minä maalaan kuin jumala. Kaikki tänä vuonna lukemani kirjat löytyvät kuukausittain tuosta ylhäältä Luetut 2017 sivulta. Valitsin viisi kuukauden elämyksellisintä - tässä lukujärjestyksessä esitettyinä lyhyin luonnehdinnoin.
Tämä oli valtavan hyvä ja jännittävä dekkari, joka piti otteessaan loppuun asti. Taaskin Hill eksytti taitavasti ja loi todella dramaattisen loppuhuipennuksen. Huumoriakin löytyi. Hienoa kerrontaa ja runsaasti uskottavilta tuntuvia juonenkäänteitä. Vahva suositus espanjaksi lukeville ja toivottavasti tämä saadaan myös suomeksi. Ja kaiken keskellä sykkii Barcelona, joka kirjan sivuilla näyttää siis myös rumat puolensa: köyhyyden, maahanmuuttajat, talouskriisin, työttömyyden, vehkeilijät, prostituoidut ja parittajat, alamaailman ja mielenosoitukset.
Anni Kytömäki - Kivitasku ***** Gummerus 2017
Kivitasku on uskomattoman hieno tarinakudelma saman suvun jäsenten kohtaloista liki 200-vuoden ajalta. Kytömäen teksti on ilmaisuvoimaista ja omintakeista. Ei voi kuin ihailla hänen lauseitaan, tapaansa sanoa ja loputonta sanavarastoaan, missä ei ole yhtään kikkailun makua. Kivitasku saa meidät nykyihmiset ajattelemaan juuriamme ja menneitä sukupolvien ketjuja, jotka ovat meihin perimänsä jättäneet.
Kytömäen kirjailijuus on tunteen, tiedon ja mielikuvituksen mahtava liitto
- hänen tekstinsä on tuoretta, persoonallista ja mukaansatempaavaa
- kirjailijan laaja ja omintakeinen sanavarasto herättää ihailua
- henkilöhahmot ovat eläviä
- itse tarina koukuttava ja yllätyksellinen
Sanna Karlström - Multaa sataa, Margareta ***** Otava 2017
Hyvin vaikuttava runollinen romaani, hengeltään hyvin noir. Vain 157 sivua, mutta niihin kirjailija saa mahtumaan henkilöiden ja kiristävän tilanteen luonnehdinnat. Ehkä tuossa isossa talossa leijui jännitteitä jo Alanin eläessä. Tai ehkä mies oli silotteleva liima, joka piti kaiken koossa. Joka tapauksessa hänen kuolemansa jälkeen kaikki pinnanalaiset räjähtivät ilmoille. Margareta vihaa sekä vanhaa äitiään että tytärtään; Linnea vihaa Margaretaa, mutta rakastaa onneksi pientä Eloisaa. Eloisa yrittää saada äitinsä huomion ja rakkauden siinä onistumatta. Sääliksi kävi pientä tyttöressua. Alkoholisoituva Margareta on itseensä käpertynyt ja täyttynyt vihalla ja katkeruudella, jotka hän pukee karkeiksi sanoiksi.
Antti Tuomainen - Palm Beach Finland ***** Like 2017
Palm Beach Finland - Pampits Vinlant oli hulvattoman hauska irrottelu. Jo alkuasetelmana bisnesidea rantalomakohteesta hyisessä ja sateisessa Suomen kesässä on riittävän absurdi. Siihen kun lisätään pikkukonnien möhläykset ja unelmien ja parisuhteiden mutkat ja karikot, nautittavaa jälkeä syntyy. Chico ja Robin herättivät sympatiani toikkaroinnillaan ja tyhmyydellään, mutta myös kaiken kestävällä lujalla ystävyydellään. Pidin Tuomaisen reippaasta verbaliikasta ja tavasta kirjoittaa. Hahmot olivat luonnikkaasti luonnehditut ja kerrassaan mainioita. Tarinassa oli ronskia otetta, mutta vastapainoksi myös kilttejä symppispiirteitä.
Hanna-Reetta Schreck - Minä maalaan kuin jumala ***** Teos 2017
Tämä oli lumoava ja perusteellinen tietokirja! Alla ote Ellenin kirjeitten hauskasta kielten sekamelskasta. Tämän hän kirjoitti Gordon Craigille - on siinä Schreckillä ollut selvittämistä!
Dear You 18.1.1920 Quelquefois je pense - chi cosa if I could see you working and hear you talk - perhaps I could have some courage de vivre ancora... Dites moi can on respire in Italia - is the sun strong? I think I have all forgotten. And your written drama - how? And your living drama how? Pour moi tante la vie est una drama sans commence... et sans fin - how could there existe un finito? You think?
Näistä Kivitasku on juuri nyt luvun alla. Sanahelinää, hyvällä tavalla. Hyvää tiistaita.
VastaaPoistaIhastuin Kivitaskuun ikihyviksi. Loppupuolella luvassa yllätyskin, jota itse en arvannut.
PoistaLuin Kati Tervon Iltalaulajan Ellenistä ja nyt tekisi mieli lukea vielä tuo Minä maalaan kuin jumala teos. Hauska ote kirjeestä.
VastaaPoistaTuo kirje oli niin hauska, että päätin laittaa sen tähän! Minä maalaan kuin jumala on pikkutarkka tietoteos, vaati minulta lukemista pätkissä. Loistavaa ajankuvaa taiteilijapiireistä mm. Firenzessä ja Thesleffistä tietysti. Tämä on hänestä ensimmäinen varsinainen tutkimus.
Poista