Teemana Barcelona: Ildefonso Falcones - La catedral del mar

Barcelonan Basilica Santa Maria del Mar on keskeisessä asemassa tässä romaanissa. Pitkin teosta kuvataan sen rakentamista, joka vei yli 50 vuotta ajalla 1329–1383. Barrio Góticossa sijaitseva basilica edustaa puhdasta katalonialaista gotiikkaa: se on selkeälinjainen ja sisältä varsin niukasti koristeltu moneen saman aikakauden katedraaliin verrattuna. Falconesin Meren katedraali kertoo tarkoin kuvauksin myös keskiajan Espanjan ja Barcelonan historiasta ja ihmisten elämästä sekä maaorja Arnau Estanyolin kohtalosta.

Tarina alkaa Arnaun vanhempien häistä Katalonian maaseudulla. Despoottinen feodaaliherra käyttää oikeuttaan ja raiskaa morsiamen hääjuhlassa. Myöhemmin hän ryöstää vauvan ja tämän äidin Francescan linnaansa kurjiin oloihin. Arnaun isä Bernat saa pelastettua henkihieverissä olevan poikansa ja pakenee tämän kanssa siskonsa luo Barcelonaan. Hänen mielessään siintää toivo, sillä kaupungissa on laki joka määrää, että jos maaorja kykenee asumaan kaupungissa vuoden ja yhden päivän, hän vapautuu orjan asemastaan. Bernat asettuu asumaan pienine poikineen lankonsa, vallanhimoisen savenvalaja Grau Puigin taloon. 

Sattuu traaginen onnettomuus: lasten ajattelemattomuuden vuoksi yksi Arnaun serkuista kuolee ja poika saa syyt niskoilleen. Hänet eristetään hyväosaisista serkuistaan isän laverille orjien joukkoon. Ystäväksi ilmaantuu Joanet niminen poika, josta tulee hänelle kuin veli. Yhdessä pojat seikkailevat kaupungilla mm. katsomassa rakenteilla olevan Basilica Santa Maria del Marin rakennustöiden edistymistä. Joanet antautuu myöhemmin katoliselle uskolle ja hänestä tulee julma matkainkvisiittori.

Keskiajan yhteiskunta näyttäytyy romaanissa köyhänä, luokkiin jakautuneena, rujona ja hirvittävän väkivaltaisena. Minua kylmäsi se, kun Arnau joutui pienenä poikana todistamaan itselleen rakkaan, kuin äidin, mauriorja Habiban ruoskimista kuoliaaksi. Joanetin ja tämän uskottoman äidin kohtalo kylmäsi myös, samoin nälkäisten mieltään osoittavien hirttäjäiset, joiden joukkoon kuului myös Arnaun isä.

Nyt 600-vuotta myöhemmin Basilica Santa Maria del Mar seisoo ylväänä ja yhä pystyssä. Harva turisti tulee ajatelleeksi miten sen suuret kivipaadet päätyivät paikalle: kivienkantajat kantoivat ne selässään yksi kerrallaan kilometrien päästä Montjuïcin kivilouhimoista. Tähän kovaan työhön myös Arnau isänsä kuoleman jälkeen päätyi.

Tuohon aikaan nuoret naitettiin hyvin nuorina, heidän mielipidettään kysymättä. Näin kävi Arnaullekin, vaikka hän oli rakastunut toiseen - eikä voinut vastustaa seksuaalista himoaan. Iberian niemimaan itsenäiset ruhtinaskunnat taistelivat keskenään ja myös Arnau lähti sotaan paetakseen sotkuisia naissuhteitaan. Palattuaan kotiin hän huomasi, että kaupungissa riehui rutto, joka niitti väkeä. Myös vaimo María menehtyi. Kaupunkilaiset syyttivät riehaantuneina juutalaisia ruton aikaansaamisesta ja sankarimme sai pelastettua lynkkaamiselta kolme viatonta juutalaislasta. Lasten isä oli varakas ja auttoi Arnaun rahanlainaajan tuottoisaan ammattiin. Hän menestyi ja rikastui.

Arnau onnistuu nevokkuudellaan pelastamaan Barcelonan Kastilian hyäkkäykseltä ja kiitokseksi tästä kuningas päättää naittaa vastahakoisen ja hämmentyneen, leskeksi jääneen Arnaun suojattinsa Elionorin kanssa. Paronin arvonimi seuraa jo ennestään upporikkaalle miehelle. Mutta nainen on kylmä, keinotteleva ja vallanhimoinen, eikä Arnau koske häneen, vaikka kirkko vaatii avioelämää ja lapsia. Niinpä Elionor keksii kostojuonen: miehen ottotytär, kaunis Mar on saatava pois kotipalatsista. Tässä viekas nainen saa avukseen katoliselle uskolle omistautuneen Joanetin. Eivätkä Elionorin viha ja kostonhalu tähän pääty: myöhemmin hän ilmiantaa miehensä myös inkvisitiolle.

Kouluja käymätön, syvästi uskonnollinen Arnau osoittautui älykkääksi, hyväksi ja oikeudentuntoiseksi mieheksi, joka piti aina köyhän kansan puolta. Katolinen usko inkvisitioineen ja juutalaisvastaisuuksineen oli hyytävää luettavaa. Mm. kuvaukset matkainkvisiittorin kuulustelumenetelmistä kylmäsivät sielua. Torppareilla eikä naisilla ollut mitään oikeuksia, vaan heidän elämästään ja hengestään päätti vallanhimoinen, ylellisyydessä elävä yläluokka. Tosin kostonhalu eli Arnaussakin, sillä hän ei voinut ikinä unohtaa Puigin perheen isälleen tuottamaa tuhoa.

Kirja on paksu, lähes 700 sivua, joten siihen mahtuu paljon tapahtumia ja juonenkäänteitä. Sotimiset luin puolihuolimattomasti, mutta muuten Falconesin kerronta viehätti ja piti tiukasti otteessaan, erityisesti kirjan loppupuoli oli jännittävä kuin dekkari. Historiaa, katolisuutta ja inkvisitiota, naisen asemaa ja huoria, intohimoa ja rakkautta, vehkeilyjä ja kostonhaluja sekä uskomattomia seikkailuja. Mitäpä sitä muuta voisi hyvältä lukuromaanilta odottaakaan! Aivan mahtava kirja.

Lopuksi on todettava vielä, että vaikka romaani on fiktiota se perustuu pitkälti Falconesin vankkaan historiantuntemukseen. Loppusanoissaan kirjailija valottaa mikä on fiktiota, mikä faktaa. Kaamea Katalonian inkvisitio juutalaisvainoineen on faktaa, jopa inkvisiittori Nicolau Eimeric on todellinen henkilö. Vuonna 1348 katolinen kirkko hyökkäsi kautta Euroopan juutalaisten asuttamiin kortteleihin (juderías) ruttoepidemian takia, niin myös Kataloniassa.

Tämä kuva netistä, muut omia.

Ildefonso Falcones (s. 1959) on barcelonalainen kirjailija ja asianajaja. Meren katedraalia kirjailija kirjoitti viisi vuotta, ja teoksen käännösoikeudet on myyty kymmeniin maihin. Kansainvälistä suosiota on saavuttanut myös Andalusian 1500-luvusta kertova romaani Fatiman käsi.

Muualla: Tiina Pasanen, Kirjanurkkaus, Yle

Ildefonso Falcones
La catedral del mar, ensi-ilm.  2006
Grijalbo 2016
*****
Kirjastosta

Meren katedraali

Suomentanut Satu Ekman

Bazar2008

Zafónin sanoin:

Tämä kaupunki on noiduttu, tiedätkö Daniel? Se menee ihon alle ja ryövää sielun, eikä sitä edes huomaa.

Tämä on viimeinen Barcelona-teemainen postaukseni tällä erää. Sekä Barcelonan historia että nykypäivä ovat todellakin innoittaneet kirjailijoita. Kiitän kaikkia teitä jotka olette viihtyneet matkassani ja toivotan mukavia lukuhetkiä syksyyn.