Eläköön essee!

Sain tämän Eläköön essee! -haasteen sen alkuunpanijalta Marjatalta / Marjatan kirjaelämyksiä ja ajatuksia. Kiitos! Tässä haastevastaukseni. Ohessa myös esseehaasteen säännöt. Olisi mukava jos mahdollisimman moni tähän tarttuisi!

Säännöt:
1. Anna kirjoituksellesi otsikko Eläköön essee!
2. Kerro haasteen alkuperä, Marjatan kirjaelämyksiä ja ajatuksia.
3. Kerro, keneltä sait haasteen ja linkitä hänen blogiinsa.
4. Kirjoita nämä säännöt postaukseesi.
4. Esittele 1 - 2 hyvää esseekirjaa, joko aiemmin lukemasi tai tuore lukukokemus. Voit kirjoittaa muutakin esseekirjallisuuteen liittyvää.
5. Haasta yksi tai useampi bloggaaja kirjoittamaan esseistä. Linkitä hänen blogiinsa/heidän blogeihinsa ja käy ilmoittamassa hänelle/heille haasteesta.

Luin Antti Nylénin esikoisteoksen Vihan ja katkeruuden esseet, josta hän sai Kalevi Jäntin palkinnon. Kirjassa on 15 esseetä, aiheita laidasta laitaan. Nylén on kärkevä ja hänellä on tiukkoja mielipiteitä. Hän sukeltaa jokaiseen aiheeseensa ja on terävä kuin partaveitsi. Hän tykittää täyslaidallisia ja pani ainakin minut pyörryksiin. Oli vaikea tietää milloin hän oli tosissaan, milloin ei. Lisäksi hän eksyi varsin usein sivupoluille ja heitteli sekaan yllättäviä väittämiään. Siitäkin huolimatta, että asiayhteydestään irrotetut väittämät on huono valinta, etsin tähän muutaman:

Essee on kirjallisuudenlajeista kitukasvuisin, marginaalisin. (...) Esseistiikka on sanataidetta, ja kaikkeen taiteeseen kuuluu epämääräisyys ja arvaamattomuus, vaara.

Kutsun tulkintojani räävinnöiksi. Luen rääpien, eli - Nykysuomen sanakirjan mukaan - taitamattomasti ja hutiloiden, rienaten, rääväten ja pilkaten mutta ennen kaikkea "(epäsiististi) ruokaa sieltä täältä ottaen, ronkkien, runsaasti tähteeksi jättäen". Pihviin en koske.

Kulttuurimme on valintamyymälä, jossa jokaisen on valittava naamiaisasu. (...) Vaihtoehtoja on.

Sovinismi ja lihansyönti ovat loogisesti ja praktisesti yhtä.

Paavin aura perustuu edelleen siihen varmuuteen, että hän ei nai, vaikka kaikki muut naivat henkensä hädässä, myös kaikki muut katoliset papit, joiden imagoon ja toimenkuvaan kuuluu nykyään keskeisesti kuoripoikien raiskaaminen sakaristossa (uskonnonvastaisissa mielikuvissa pedofiilipappi on syrjäyttänyt kiimaisen nunnan ja juoppolallimunkin).

Minulle Isä meidän -rukouksen tuskallisin rivi on tämä: "niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme". En nimittäin anna.

Ihmiselämän korkeimpana päämääränä on elämä vailla kipua ja kärsimystä. Lisäksi elämän pitäisi olla mahdollisimman pitkä. Paljon eläinkokeita varmaan jo tehdäänkin pirullisen vanhenemisgeenin nitistämiseksi.

Kaunokirjallisuuden ydin on viha. Kirjoittaminen on aggressiivista. Jos kirjoittamisen kimmokkeena ei ole aggressio, ei synny kaunokirjallisuutta vaan journalismia tai muistovärssyjä.

Nylén on vegaani ja tunnustautuu myös katoliseksi ja feministiksi. Hän vihaa lihateollisuutta ja lihansyöjiä, hän on intohimoinen Morissey-fani sekä eläinten oikeuksien puolustaja, eläinkokeitten vastustaja. Kaikki tämä näkyy hänen otteessaan ja aihevalinnassaan. Lihaanit, lihaa rakastavat ja naisia halveksivat pornoa suurkuluttavat heteromiehet saavat sapiskaa. Kirjan kaksi pitkää Morissey-analyysiä menivät minulta yli hilseen, jollekin toiselle ne voivat olla kultahippusia. Luku dandyismista oli poukkoilevine sivupolkuineen riemastuttava - aivan äkisti hypättiin solmionkäytön saloihin ja analyysiin.

Minulle tämä  Nylén oli haasteellista luettavaa, koska teksti oli niin tiivistä. Koko ajan piti olla skarppina hänen yllättävien kannanottojensa varalta. Moni asia / väite meni yli ymmärrykseni. En ole niin intellektuelli, että paljonkaan osaisin tästä lausua. Niinpä laitan linkin Etelä-Saimaassa vuonna 2008 olleeseen artikkeliin, jossa toimittaja Helena Rintalan aika mukava kiteytys.

Kiitän Marjattaa haasteesta. Ilman sitä en Nyléniin olisi tarttunut, ainakaan juuri nyt. Aion lukea vielä lisääkin esseitä - on kiva saada päänsä pyörryksiin. Vihan ja katkeruuden esseet kannattaa ehdottomasti lukea, kyllä siinä antia ja pohdittavaa riitti.

Lähetän avoimen haasteen kaikille esseistä kiinnostuneille. Nyt on kesä ja kärpäsiä ja muuta puuhaa - mutta aikarajaahan tässä ei ole.

Antti Nylén

Vihan ja katkeruuden esseet

Savukeidas 2007

★★★✩

Kirjastosta.