1. heinäkuuta 2016

Heidi Köngäs - Dora, Dora


Dora, Dora kuvaa Hitlerin varusteluministerin Albert Speerin matkaa Suomen hyiseen, saksalaisten hallinnoimaan Lappiin aina Jäämerelle ja Kalastajasaarennolle asti. Ajankohta on joulun tienoo vuonna 1943 kun Saksan sotamenestys on jo kääntynyt surkeaksi. Takana on mm. kammottava Stalingradin häviö, joka vaikutti vahvasti Hitlerin mielialaan. Speer vastasi kaikista Reichin tarvikehankinnoista ja Kolosjoen nikkeli oli elintärkeää Saksan sotatarviketeollisuudelle.

Kertojaäänen saavat Speerin lisäksi seurueeseen kuuluvat: hänen pitkäaikainen sihteerinsä Annemarie, saksalainen taikuri, varttijuutalainen Himmelblau sekä suomalainen tulkki Eero. Seurueeseen kuuluu myös saksalainen Bachia soittava viulisti Borries, mutta hän pysyy vaiti. Kukin mietiskelee omiaan Lapin tuulessa ja tuiskussa, kun maisemassa ei näy muuta kuin kylmää valkoista pimeää.

Hitlerin noustessa valtaan Saksassa oli 7 miljoonaa työtöntä, nuori arkkitehti Speer yksi heistä. Arkkitehtuurista kiinnostunut Hitler ihastui Speerin näkemyksiin ja tämä pääsikin nopeasti Führerin sisäpiiriin ja suosikkiasemaan. Speer vastasi mm. Nürnbergin puoluekokouksen puitteista ja koko sen koreografiasta.
Minä loin Kansallissosialisteille estetiikan, jota kehittelin edelleen Nürnbergissä. Sanoin Führerille, että hänen pitää esiintyä vain iltaisin, eikä koskaan luonnonvalossa päiväsaikaan. Nostin hänet valoilla ja viivasuorilla rakennelmilla kohti korkeuksia. Hän oli kuin katedraalissa...
Olin kiidossa, minut oli vihdoinkin huomattu ja vielä kaikkein korkeimmalta taholta. Kuka siinä ei ylittäisi itseään ja suorituksiaan? Ei ollut mitään muuta, ei vaimoa, ei perhettä, ei sidoksia. Oli vain Germania, ja me kaksi, joita se innosti ja kiihotti yhtä paljon. 
Köngäksen kuvaama Speer on kauhistuttava esimerkki vallasta, sen himosta ja siitä, mihin sokea henkilöpalvonta johtaa. Speerin mieleen ei mahdu kuin Führerinsä, sodan voitto ja Reich.  Ainoa inhimillinen piirre hänessä ovat paniikkikohtaukset. Jotain hyvin pimeää ja sairasta, homoeroottistakin on Hitlerin ja Speerin suhteessa, mikä on saanut kolauksen Speerin tehtyä pienen virheen. Ja Speer kärsii ja tuskailee ja kaipaa.

Annemari oli myös työtön nuori tyttö, joka meni vapaaehtoistyöhön kansallissosialistiseen puolueeseen. Viimeiset 12 vuotta hän on uhrannut pomolleen Speerille. Velvollisuudentuntoinen, aina käytettävissä oleva sihteeri, joka on oppinut olemaan kyselemättä. Hän kirjoittaa puhtaaksi Speerin Auschwitzin laajennukset, vain hiukan ihmettelee polttouunien määrää, näkee itsekin juutalaisten häätöjä ja nöyryytyksiä... Tuore aviomies lähetettiin yllättäen itärintamalle ja Annemaria kalvaa epäilys miksi. Pohjoisen kylmä pimeys murtaa Annemarin ja hän tekee jotain itselleen täysin vierasta. Erehdys johtaa julmaan tragediaan.

Hiukan hassahtanut taikuri Himmelblau on sekaisin, sekaisin pelosta. Hän pelkää paljastuvansa, onhan hänen isoäitinsä juutalainen::
Minun vereni ei ole täysin puhdasta ja ne joiden veri on vääränväristä, eivät ole mitään muuta kuin saastaa, vihan jatkuvaa kohdetta. Heidän päälleen sopii virtsata. Se, joka ei vihaa jutalaisia, ei rakasta isänmaataan. (...) heidän syytään on sota ja kaikki Saksan kansan kärsimykset.
Köngäs osaa pujahtaa mestarillisesti henkilöhahmojensa aivoihin ja ajatuksiin. Ihastuin tähän jo Herttaa lukiessani. Tuloksena hyvin inhimillistä, koskettavaa ja todentuntuista pohdintaa. Köngäs näyttää mitä sota ja fanaattinen henkilöpalvonta tekevät ihmiselle. Ja miten ankara outo ympäristö saa heidän jo ennestään sodan väsyttämät ja sekoittamat mielensä entistä sekaisemmiksi. Hyisen ja kylmän pohjoisen luonnon kuvaus oli loisteliasta.

Ei riitä kykyä ymmärtää näitäkään historian tapahtumia. Youtubesta löytyy Hitlerin fanaattisia kimeällä äänellä pidettyjä puheita, myös Leni Riefenstalin kuuluisa dokumentti Triumph des Willens vuodelta 1935. Jäi typertynyt ja tyhjä olo, mutta Dora, Dora oli huikea.

Dora, Doran ovat lukeneet mm. Sara / ps. rakastan kirjoja, Katja / Lumiomena ja Jonna / Kirjakaapin kummitus

Heidi Köngäs
Dora, Dora
Otava 2012
★★★★★
Kirjastosta.

6 kommenttia:

  1. Gostei bastante do novo visual do blogue.
    Um abraço e bom fim de semana.
    Andarilhar

    VastaaPoista
  2. Tasokasta Köngästä. Pidän vieläkin enemmän hänen ensimmäisistä kirjoistaan Luvattu ja Vieras mies. Ilmeisesti, koska pystyn eläytymäänm niihin niin hyvin. Ja Hertta minulla onkin lukematta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen iloinen, että Köngäkseen tutustuin. Taidan ottaa seuraavaksi Vieraan miehen. Kiitos kommentista Marjatta.

      Poista
  3. Riitta, täyxdellisen paras Köngäs on Dora, Dora. Kuuntelin jopa Speeribn haastattelun moneen kertaan!

    (Olen nyt viisi kertaa yrittänyt liittää sinua seurattaviin blogeihini. Se näyttää olevan siellä, mutta pompahtaa sitten pois, eikä mun pikkukuva näy sun lukijoissa. En tajua?! Luet näemmä aika paljon samoja kuin minä, joten olisihan se kiva aina nähdä listalta, mitä on menossa...)

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jäätävän hieno oli Dora Dora! Sanon että 'tutkimattomia ovat bloggerin tiet' :))) Sehän tekee mitä milloinkin lystää. Onneksi bloggeri on suostunut liittämään minut sinun lukijaksesi :))

      Kiva kun kävit Leena 💕

      Poista

Kiva kun kävit & kiitos kommentista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...