Ranskalaisen, vuonna 1961 syntyneen Claudie Gallayn Tyrskyt vievät karuun ja ilmastoltaan ankaraan pikkukylään Normandiassa, Cherbourin lähelle. Tuulen ahavoittamat kyläläiset ovat tottuneet meren pauhuun ja armottomuuteen, koviin myrskyihin ja elämään luonnon armoilla. Meri antaa, meri ottaa.
Seudulle on saapunut muualta nainen suorittamaan merilintujen laskentaa ja lintujen tutkimusta. Hän on halunnut paeta yksinkertaiseen elämään ja eristäytyä liioista ihmisistä. Menneisyydessä on sielua kivistävä ja kovertava rakkauden menetys.
Puristin kädet nyrkkiin. Ymmärtää mitä? Että jonain päivänä sitä herää eikä enää itke? Kuinka monta yötä olinkaan purrut tyynyä, halunnut saada takaisin kyyneleet, tuskan, halunnut jatkaa valitusta. Mieluummin niin. Sinun jälkeesi halusin kuolla, tuska valtasi ruumiini, minusta oli tullut pelkkää puutetta, olin pelkkiä valvottuja öitä...
Pahan kevätmyrskyn raivotessa kylään saapuu Lambert, viisvitonen mies joka on myös kokenut elämässään suuren menetyksen. 40 vuotta sitten hänen isänsä purjevene haaksirikkoutui rannikon edustalla myrskyssä. Äiti, isä ja pikkuveli Paul menehtyivät. Mutta Lambertia kalvaa epäilys. Hän ei edelleenkään usko, että kyseessä oli vain onneton onnettomuus.
Gallay luo aivan hurmaavan kyläyhteisön monine persoonallisine henkilöhahmoineen Tapaamme mm.
- vanhan höperöityneen Nanin, joka odottaa meren viemää perhettään
- dementoituneen Muorin, joka rakastaa edelleen miestään joka rakasti toista
- yksinkertaisen Maxin jonka palava rakkaus naiselliseen Morganeen ei saa vastakaikua
- baarinpitäjä Lilin joka on kostanut kauhistuttavalla tavalla
- kissalaumansa kanssa elelevän entisen majakanvartijan, Theon joka on kantanut salaisuuksiaan kymmeniä vuosia
Näennäisesti yksinkertaisen kyläyhteisön ihmissuhdekuvioissa on paljon salattua ja vaiettua. Vähitellen salaisuudet pulpahtavat päivänvaloon ja traagiset ihmiskohtalot paljastuvat.
Kysymykset, vastaukset, tuo valheiden ja totuuksien monimutkainen kudelma. Asiat jotka sanotaan väärään aikaan, jotka sanotaan vain osittain tai jätetään kokonaan sanomatta. Kaikki vastavalon sävyt.
Meri ja luonto ovat väkevästi läsnä. Lokit ja tiirat kirkuvat, merimetsot pesivät. Majakka loimottaa ja sumusireenit huutavat. Gallay luo kerrassaan viehättävän kudelman, joka oli ajoittain dekkarimaisen jännittävä. Jos jotain pitää nipottaa, niin se on luostariin vetäytyneen miehen hahmo, sillä siinä oli liikaa epäuskottavia aineksia.
Kirjaa on luettu ja ylistetty paljon blogeissa. Linkitän Lumiomenaan, josta löytyy linkkejä muihin blogeihin.
Naistenviikkoon osallistuvat blogit löytyvät Tuijatan blogista.
Naistenviikkoon osallistuvat blogit löytyvät Tuijatan blogista.
Claudie Gallay
Les Déferlantes 2008
Tyrskyt
Suomentanut Titia Schuurman
Avain 2010
★★★★
Kirjastosta
Kiitos kirja vinkistä, tuntuu,että taidan kukea tän.
VastaaPoistaOsallistu kastehelmi kulhojen (6) arvontaan mun blogissa.
Tykkäsin, kannattaa lukea.
PoistaHaastiden suola on juuri tämä: näin saa kirjavinkkejä, idoita uusista tai unhoon jääneistä kirjoista. Kiinnostavalta vaikuttaa!
VastaaPoistaTyrskyissä oli parasta luontokuvaus. Olin armottoman meren rannalla, tuulessa ja sateessa, tunsin suolan, kuulin lintujen kirkunan...
PoistaKiva kun ehdit käymään Tuija!
Luin tämän jokunen vuosi sitten, nyt kirja majailee mökillä kirjahyllyssä. Usein sitä katselen ja mietin, että lukuelämys oli hyvä, mutta kovin paljon tarinasta ei ole mieleen jäänyt. Ehkä pitäisi suoda kirjalle uusintaluenta.
VastaaPoistaKyllä tämä uusintaluennan kestää! Kiitos kommentista Jonna!
Poista