HANNA BROTHERUS, VUOKKO ILOLA & AILA RUOHO, TIINA MIETTINEN
Hanna Brotherus - Ainoa kotini ***
Kansi Satu Kontinen
Wsoy 2021
Äänikirjan lukija Hanna Brotherus
Hanna Brotheruksen autofiktiosta Ainoa kotini on varmaan jo sanottu kaikki. Itsekin kuuntelin sen jo keväällä, mutta en ole saanut blogattua, koska minulle jäi hämmentynyt olo. Brotherus on raa’an rehellinen, kenties liiankin, etenkin puhuessaan lastensa elämästä ja suhteesta äitiinsä. En tiedä, onko hän kysynyt asianosaisilta lupaa näin avoimeen tilitykseen. Syömishäiriön kuvaukset jäivät myös mieleeni. Ajattelin teini-ikäistä Brotherusta kodissa, jossa sisko kärsi hyvin vaikeasta anoreksiasta, mikä löi leimansa arkeen. Kirjan lopulla kirjailija tunnistaa itsessäänkin syömishäiriön, sen että oma ortoreksia on mennyt liian pitkälle.
Kirjahan on ollut supersuosittu. Kesäkuussa Helmetissä oli yli 2200 varausta.
Hanna Brotheruksen esikoisromaani luotaa naisen elämänvaiheita kaunistelematta ja samastuttavasti. Teos käsittelee lapsuutta ja äitiyttä, perhe- ja parisuhteita, sukupolvelta toiselle siirtyviä suruja ja ylitsevuotavaa rakkautta. Ja sitä kun rakkaus ei riitä ja kun ei riitä itselleen. Kaikenkattavaa on elämisen vimma ja keskeneräisyyden hyväksyminen.
_____________________________________________________________
Vuokko Ilola, Aila Ruoho - Usko, toivo ja raskaus ****
Atena 2014, äänikirja 2021
Äänikirjan lukija Riitta Havukainen
Vuokko Ilolan ja Aila Ruohon
Usko, toivo ja raskaus oli ilmestymisvuonnaan 2014 Tieto-Finlandia -ehdokas. Tänä vuonna se on ilmestynyt myös äänikirjana. Kirja perustuu kirjailijoiden tekemiin haastatteluihin vanhoillislestadiolaisten naisten parissa - ja se oli karua kuunneltavaa. Miten voi olla, että nykypäivänä ehkäisy on kielletty asia, vaikka sille ei ole perusteita edes Raamatussa? Seurauksena ovat suurperheet, väsyneet ja sairastelevat äidit ja taloudellistenkin vaikeuksien kanssa kamppailevat perheet. Lue lisää vaikka
täältä.
Vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä suurperhe on ihanne ja ehkäisy tabu. Jokaisen lestadiolaisen avioparin tulee olla valmis ottamaan vastaan niin monta lasta kuin Luoja suo. Hengellinen opetus lupaa, että Jumala antaa voimaa lapsikatraan kanssa. Kiiltokuvalla on kuitenkin kääntöpuolensa, josta liike vaikenee. Kaikki vanhoillislestadiolaiset perheet eivät voi hyvin, ja osa voi todella huonosti. Ulospäin onnellinen suurperheen äiti saattaa epätoivoissaan rukoilla keskenmenoa.
Usko, toivo ja raskaus näyttää herätysliikkeen nurjan puolen, rankat ja ahdistavat elämänkohtalot, jotka pohjautuvat usein ehkäisykieltoon ja ahtaaseen seksuaalioppiin. Kirjassa äänensä saavat kuuluviin liikkeen pahoinvoivat jäsenet, jotka eivät voi kertoa tunteistaan ja kokemuksistaan yhteisön sisällä.
Aila Ruoho on yrittäjä, teologian maisteri ja kahden aikuisen lapsen äiti. Ruoho teki pro gradunsa hengellisestä väkivallasta ja jatkoi aihetta Päästä meidät pelosta -kirjassa (Nemo 2013).
Vuokko Ilola on 11 lapsen äiti ja koulunkäyntiavustaja Kirkkonummelta. Ilola on entinen vanhoillislestadiolainen ja Kotimaa24-sivuston luetuin blogisti.
_____________________________________________________________
Tiina Miettinen - Piikojen valtakunta ****
Atena 2015
Äänikirjan lukija Ella Pyhältö
Tiina Miettisen Piikojen valtakunta oli ilmestymisvuonnaan 2015 Tieto-Finlandia -ehdokas. Kirja perustuu Miettisen väitöskirjaan, joka käsitteli naimattoman naisen asemaa 1600-luvulta 1800-luvun alkuun. Hänen erityisalaansa on 1600- ja 1700-lukujen hämäläinen talonpoikaisyhteiskunta sekä suvun ja perheen asema. Minusta oli jännittävää havaita, että piiat olivat monesti vapaampia kuin talontyttäret. Piiat vaihtoivat itsenäisesti palveluspaikkaa pestuumarkkinoilla ja avioituivat monesti vasta kolmikymppisinä. Avioton lapsikaan ei tehnyt heistä hylkiöitä. Talontyttäret sen sijaan naitettiin nuorina ja heidän tahtonsa siirtyi isän taskusta aviomiehen taskuun. Erinomaisen kiinnostava kirja naisten elämästä menneillä vuosisadoilla.
1600–1700-luvut tuottivat monimutkaisia uusperheitä, kun ihmiset kuolivat nuorina ja leskien uudet avioliitot toivat koteihin sinun, minun ja meidän lapsia. Taloissa saattoi pyöriä emännän ja isännän naimattomia sisaruksia, ja myös yksinhuoltajaperheet olivat yleisiä.
Tiina Miettinen on filosofian tohtori ja tutkijana Tampereen yliopistossa. Miettinen asuu Tampereella, jossa hän on myös syntynyt ja kasvanut. Hän toimii sukututkimusopettajana kansalaisopistossa, ja on Suomen sukututkimusseuran tieteellisen julkaisun, Genoksen toimittaja. Tiina Miettinen on harrastanut sukututkimusta teini-iästä asti. Hänen väitöskirjansa käsitteli naimattoman naisen asemaa 1600-luvulta 1800-luvun alkuun. Hänen erityisalaansa on 1600- ja 1700-lukujen hämäläinen talonpoikaisyhteiskunta.
Kiitos kirjavinkeistä! Brotheruksen kirjan olen lukenut ja pidin siitä kovasti.
VastaaPoistaMyös nuo kaksi muuta valaisevat hienosti eri aikojen naisten elämää!
PoistaMitään en oo näistä lukenu. Kiinnostavia kyllä kaikki. Tuo Ruohon ja Ilolan kirja on ollu pitkään lukulistalla, mutta en oo saanu vieläkään luettua, ku hirvittää tarttua siihen aiheen läheisyyden takia.
VastaaPoistaMinulla ei ole yhteyksiä vanhoillislestadiolaisuuteen, mutta olen törmännyt heihin. Yhdellä kurssilla oli kolmikymppinen nainen, joka odotti kymmenettä lastaan. Todella vaikea ymmärtää.
Poista