Marraskuun top 5 kirjailijan sukunimen aakkosjärjestyksessä:
Ville Eloranta, Jaakko Leino - Sanaiset kansiot ***** Gaudeamus 2017
7 inessiiviä, kourallinen elatiiveja, illatiivi, ruukullinen oliiveja, 1,5 abessiivia, 2 kannua ablatiivia, 3 säkkiä allatiiveja
Mitäs ihmettä tuo nyt sitten on, heräsikö kiinnostus? Mainiota, sillä todennäköisesti emme viettäisi nyt Suomi100 -juhlavuotta ellei meillä olisi vahvaa omaa kieltä. Suomen kielen syntyyn on vaikuttanut asemamme idän ja lännen välissä; sen kehittymiseen ja elinvoimaisena säilymiseen on vaikuttanut moni historian nimi; suomen kielestä on pidetty huolta, sanoja on sepitetty ja nyansseista riidelty. Sanaiset kansiot on kiehtova matka suomen kielen vaiettuihin vaiheisiin. Lyhyen historiakatsauksen ohella kirja valottaa erityisesti tuoreempia kiistoja ja ilmiöitä.
Anneli Kanto - Lahtarit ***** Gummerus 2017
Saatana ensiks tuli punaset pyssyjen kanssa ja vei porsaan. Jättivät paperilapon muka toristeeks, että nytten on tyäväenvalta ottanut teitiltä evästä nälkää näkevälle köyhälistölle ja kuhan valta on tyäväen niin tää teko palkitaan, että orota ämmä huamispäivään asti, sillon on kansat veljet keskenään ja tää on viimenen taisto.
- emäntä Ida Korpela
Kannon näkökulma on valkoisten: puhutaan siis vapaussodasta ja komeasti ja ylevästi vapaussotureista. Kovin hohdokkaana ja ylevänä tämä sekalainen ja resuinen sakki ei kuitenkaan näyttäydy, mutta kaikkia heitä ajaa aate ja hurja ryssäviha. Loistava romaani!
Marianna Kurtto - Tristania ***** Wsoy 2017
Mutta hetken me riitimme, kosketimme toisiamme kosketuksella joka löytyy yhtä harvoin kuin linnut törmäävät taivaalla.
Pehmeän runolliset kielikuvat ja tarkat luonnon huomiot ovat pettäviä. Tummat tunnelmat ja kohtalonomaisuus luonnehtivat tätä ihmissuhdedraamaa. Mutta Kurtto saa kaiken silti tuntumaan keveältä ja karutkin kohtalot näyttämään kauniilta. Tristania on hieno ja monia ihmisyyden puolia luotaava esikoisromaani, jonka odotin olevan paljon vaikeampilukuinen kuin se olikaan. Tarina kulkee lukijaa jännityksessä pitäen. Vasta lopussa selviävät kaikki ne henkilöhahmoja kalvaneet jännitteet, joista Kurtto antaa aiemmin aavistuksen.
Pehmeän runolliset kielikuvat ja tarkat luonnon huomiot ovat pettäviä. Tummat tunnelmat ja kohtalonomaisuus luonnehtivat tätä ihmissuhdedraamaa. Mutta Kurtto saa kaiken silti tuntumaan keveältä ja karutkin kohtalot näyttämään kauniilta. Tristania on hieno ja monia ihmisyyden puolia luotaava esikoisromaani, jonka odotin olevan paljon vaikeampilukuinen kuin se olikaan. Tarina kulkee lukijaa jännityksessä pitäen. Vasta lopussa selviävät kaikki ne henkilöhahmoja kalvaneet jännitteet, joista Kurtto antaa aiemmin aavistuksen.
Cristina Sandu - Valas nimeltä Goliat **** Otava 2017
Jos Punainen kylä olisi ihminen, se olisi vanha mies. Se kulkisi toinen jalka ontuen ja selkä kumaralla. Se haalisi luokseen aarteita, piilottelisi niitä helmoihinsa ja työntäisi suuhunsa, kielensä alle, kuroisi kiinni rikasta ystäväänsä ja kiristelisi leukojaan ja hätyyttelisi köyhyyttä jaloistaan. Se olisi väsynyt yrittämisestä mutta nälkäinnen ja janoinen. Ahneet silmät ja ovela salaisuuksia piilotteleva suu.
Sandu kirjoittaa tavattoman runollisesti ja herkästi. Annoin ihastuttavan tarinan viedä ja sukelsin tähän kuin satuun. Kauneuden ja hiotun tekstin lomasta pilkahtelivat Ceaușescun ajan absurdiudet ja maan nykyisetkin ongelmat. Sain aavistuksen miltä tuntuu sekä lähtijöistä että niistä jotka jäävät. Miltä tuntuu köyhyys ja millaista on maahanmuuttajan arki.
Antti Tuomainen - Kaivos ***** Like 2015
Tuuli yltyi. Lumi tanssi valokeiloissa aina vain levottomammin, raskaammin, kuin laahus, jota se kannatteli, kävisi koko ajan painavammaksi ja hankalammaksi liikuttaa. (...) Lumi suli kasvoille ja tuuli vihmoi ihoa. Hengittämisestä tuli huohotusta, hiki valui selässä. Jalkojen jatkuva nostaminen kävi reisilihaksiin. Niitä alkoi pakottaa ja eteneminen kävi askel askeleelta raskaammaksi.
Kaivoksen taitavan draaman kuorrutti ympärillä leijaileva suomalainen lumimaisema sekä pohjoisessa että Helsingissä. Viima ja puhuri kangistivat minunkin jäseniäni ja katselin Jannen rinnalla hotellihuoneen ikkunasta, jonka takana pimeässä leijaili paitsi lunta, myös uhka. Niin hienoa!
Onnea Finlandia-voittajille!
Tietokirjallisuus: Riitta Kylänpää - Pentti Linkola, ihminen ja legenda
Lasten- ja nuortenkirjallisuus: Sanna Mander - Avain hukassa
Kaunokirjallisuus: Juha Hurme - Niemi
Yhtään en ole näistä vielä lukenut! Niemeä jonotan kirjastosta... |
Kuukauden luetuimmat postaukset:
Kärjessä Mielenterveysviikon Hulluussarjakuvat / Viivi Rintanen.
Muut neljä: Piilotetut graafikot, Affinity Konar - Elävien kirja,
Dan Brown - Alku, Cristina Sandu - Valas nimeltä Goliat, Anneli Kanto - Lahtarit ja
Ville Eloranta & Jaakko Leino - Sanaiset kansiot.
Hyvää joulunodotusta kaikille lukijoilleni!
Voisin lukea tuon Avain hukassa teoksen <3
VastaaPoistaMinäkin onnittelen voittajia :)
Noista lukemistasi kirjoista haluaisin lukea Sandun kirjan.
Finlandia-palkintojenjakotilaisuus oli tänä vuonna hieno. Viimevuotinen ei ole jäänyt mieleeni ollenkaan. Anna Puu oli hyvä diktaattori: hän luki kirjat yhdessä 7-vuotiaan tyttärensä kanssa.
PoistaMinulla on Niemi lukemattomien pinossa ja taidankin seuraavana korkata juurikin sen. Odotan kirjalta todella paljon. Toivottavasti en pety.
VastaaPoistaNiin ja onnea tosiaan voittajille!
Hienoja lukukokemuksia, Riitta! Sanaiset kansiot haluaisin heti luettavaksi!
VastaaPoistaValas nimeltä Goliat ja Lahtarit ovat kyllä hienoja romaaneja, mutta kyllä Niemi kruunaa koko potin. Jään odottamaan, miten se sinulle maistuu.
Onnea Finlandia-voittajille. Näistä Lahtarit on kirjastossa varauksesa. Näiden ulkopuolelta sain juuri Rosa Liksomin Everstinnan luettavakseni. Niemeä saa varmaan jonottaa kauan, mutta onhan eläkeläisellä aikaa.
VastaaPoistaHienoja kirjoja sinun marraskuun top 5:ssäsi! Niemi on ihan huikea, toivottavasti saat sen luettavaksesi pian. Hyvä, että olet jo jonossa, koska nyt varausjono varmasti vaan kasvaa...
VastaaPoista