6. marraskuuta 2017

Ville Eloranta, Jaakko Leino - Sanaiset kansiot


7 inessiiviä, kourallinen elatiiveja, illatiivi, 
ruukullinen oliiveja, 1,5 abessiivia, 
2 kannua ablatiivia, 3 säkkiä allatiiveja

Mitäs ihmettä tuo nyt sitten on, heräsikö kiinnostus?  Mainiota,  sillä todennäköisesti emme viettäisi nyt Suomi100 -juhlavuotta ellei meillä olisi vahvaa omaa kieltä. Suomen kielen syntyyn on vaikuttanut asemamme idän ja lännen välissä; sen kehittymiseen ja elinvoimaisena säilymiseen on vaikuttanut moni historian nimi; suomen kielestä on pidetty huolta, sanoja on sepitetty ja nyansseista riidelty. Sanaiset kansiot on kiehtova matka suomen kielen vaiettuihin vaiheisiin. Lyhyen historiakatsauksen ohella kirja valottaa erityisesti tuoreempia kiistoja ja ilmiöitä.

Kirjoittajat sanovat, että kielenhuollon ja kieliopin päämäärä on yhteinen: ajatusten selkeä, ymmärrettävä ja vakuuttava muotoilu.  Tämän nämä suomen kielen asiantuntijat todella osaavat. He kirjoittavat kerrassaan nautinnollista suomea, dynaamista ja eteenpäin vievää. Kirjoitustyylit ovat lisäksi niin yhteneväiset, etten minä ainakaan osannut erottaa kumpi kulloinkin oli äänessä. Näiltä aitiopaikoilta on hyvä seurata suomen kielen nykynäkymiä:

  • Ville Eloranta, FM, on Helsingin Sanomien toimittaja ja kielenhuoltaja sekä suomen kielen lautakunnan jäsen kaudella 2015–2018.
  • Jaakko Leino, FT, on Helsingin yliopiston suomen kielen professori ja Suomen kielitieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja. Leino on suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja kaudella 2015–2018.

Kirja on jaettu kuuteen lukuun: Kieli kartalla, Tekstejä taivaan ja maan väliltä, Politiikkaa ja muita intohimoja, Normien jäljillä, Kieliopin kannoilla & Kieli virtaa ja kiertää. Kunkin luvun ingressi kertoo lyhyesti ja ytimekkäästi mistä on kyse. Tekstien otsikointi on vetävää kautta linjan. Otan bloggauksessa esiin muutamia itseäni kiinnostaneita aiheita. Hiukkasen paniikkiahdistaa blogata tästä, ehkä ei ole kieli kohdallaan eivätkä varsinkaan pilkut! Ahdistustani lieventääkseni pieni kevennys: aikoinaan suomen kielioppia laadittaessa esikuvana oli latinan kielioppi kaikkine sijoineen. Niinpä meillekin yritettiin ujuttaa vokatiivia, puhuttelumuotoa, tähän tyyliin: Et tu, Brute. - Sinäkin Brutukseni. Puhuttelumuodoksi ehdotettiin seuraavaa: o Brutus, o ihminen. Käyttöön tuo muoto ei varmaankaan tullut: on vaikea kuvitella, että maamies olisi puhutellut hevostaan sanoen 'o Polle' tai vaimoaan 'o emäntä'.

Näin syntyy Suomi-somali-sanakirja
Teksti kertoo niistä haasteista, joita somalitaustainen Liban Ali Hersi & kumppanit ovat työssään kohdanneet. Somaleita asui suomessa vuoden 2015 lopussa lähes 18 000 ja he ovat suurin vieraskielinen väestöryhmä venäjän- ja vironkielisten jälkeen. Tämä sanakirja tulee olemaan sähköisessä, jatkuvasti päivitettävässä muodossa - ks. Kotimaisten kielten keskus. Osa ilmestyy tänä vuonna, loput ensi vuoden kuluessa.

Kuva on huono, mutta oli ilo kuunnella Elorantaa ja Leinoa kirjamessuilla!

Paloviinaa ja eläintenhoitoa
1700-luvulta voisin ottaa esimerkiksi Christfried Gananderin, jonka kieli hauskuuttaa meitä nykylukijoita. Ganander laati ensimmäisen suomen kielen sanakirjan, joka tosin jäi julkaisematta. Lisäksi hän kirjoitti lääketieteellisiä ja eläintenhoitoa käsitteleviä tekstejä. Eläinden Tauti-Kirja antaa mm. seuraavan ohjeen hevosen silmään joutuneen roskan poistamiseksi: Ota kewäillä mateen maxa, ripusta aurinkoon, niin siitä tippuu raswa, woitele sillä aamun ja illoin, sulgalla silmää, niin se kuluttaa häiwän. Jos tahdot panna toisen werran suoloja sekaan, niin se on wäkewämpi - ongi-lieron eli matoin öljy tekee saman.

Nykysuomen ikuisuusprojekti
Nykysuomen sanakirjan synnytys vei kauan ja oli kivulloista. Hanke oli vireillä jo vuodesta 1927, mutta ensimmäinen kuudesta osasta ilmestyi vasta  vuonna 1951. Kirjasarjasta on otettu 20 painosta, yhteensä noin 250 000 kappaletta. Voi silti ajatella, että Nykysuomen sanakirjakin olisi ollut hieman kevyempi kivireki, jos sen toimituksella olisi ollut käytössään sähköiset tietokannat ja nettiyhteys.

Viimeisessä luvussa Kieli virtaa ja kiertää puhutaan mm. lainasanoista, sosiaalisen median ja nuorisokielen kirjoitusasuista. Englannista tulevien lainasanojen määrä on runsas, ja esimerkiksi tutkimuksen, lääketieteen ja teknologian aloilla on uhkana suomenkielisen termistön kehittymättä jääminen. Mutta lainasanoja on kielessämme ollut aina, ei suomi ole mikään eristynyt saareke. Kieli elää ja muuntuu, niin kauan kuin se on hengissä. Tähän sopii meille kirjallisuuden ystäville tärkeä miete, joka korostaa kääntäjien ammattitaitoa ja tärkeyttä: Englannin kieltä on turha demonisoida, mutta sen aiheuttamasta paineesta on hyvä olla tietoinen. Jos jotain kieltä haluaa vaalia, on tärkeä tunnistaa sen ominaispiirteet. (...) Kääntäjä ei käännä sanoja ja lauseita vaan ajatuksia. Hyvä käännös kunnioittaa sekä lähde- että kohdekieltä.

Mitä mieltä sinä olet minua ärsyttävästä Ketterä-buumista? Kyllä näen niin punaista vaikka näistä: ketterä asiakaspalvelu, ketterä päätöksenteko ja ketterä kaupunki. Jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kuulemma sanonut 'pienen maan on oltava ketterä ja joustava'. Tämä ketterä-sanan käyttö juontaa englannin sanasta agil > agility. Koirien agilityn hyväksyn kyllä suomessa käytettäväksi termiksi!

Vielä muutama huomio pohdinnasta Mistä X? Nykynuoriso haluaa monesti erottautua oikeinkirjoituksellaan vanhoista fossiileista. Käyttöön on otettu x, z ja Q: Mix, ziisös, ihQu. Mutta kirjakielemme luojalle, vakavasti kieleen suhtautuneelle Mikael Agricolalle nämä olivat luontevia kirjoitustapoja: Mixi, caxi, ydhexi, etzi, itze, catzo, quin, quinga. Näin tuumivat asiasta Eloranta & Leino: Toisaalta jää nähtäväxi, levittäytyykö x laajassakin mitassa takaisin myös sovinnaiseen kirjoitettuun kieleen. (...) Haittaaxe? Aika näyttää. Ajalla on sellainen tapa.

Luin alkuvuodesta minua kovastikin riemastuttaneen Lari Kotilaisen Kielen elämän. Sanaiset kansiot jatkaa samaa mahtavaa tietokirjalinjaa. Ei voi muuta kuin todeta: wau, on meillä hieno kieli - eläköön suomi! Ja wau, miten upeasti nämä kielen ammattilaiset kirjoittavat!

Sanaiset kansiot on otettu ilolla vastaan myös täällä: Kulttuuri kukoistaa

Ville Eloranta, Jaakko Leino
Sanaiset kansiot - suomen kielen vaietut vaiheet
Gaudeamus 2017
*****
Lukukappale kustantajalta - kiitos

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

KIITOS kommentistasi ♥ THANK YOU for your comment ♥

HUOM! Kaikki jonkun mainoslinkin sisältävät kommentit poistetaan. - OBS! All comments containing an advertising link shall be removed.

Kirja vieköön! ei pidä lukijarekisteriä eikä kerää minkäänlaisia lukijatietoja itse. Blogger-blogina noudatamme Googlen yksityisyydensuojakäytäntöä. Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivultaYksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.