Goottiemon kauhujen lipas on lyhyt, vain runsaat satasivuinen pienoisromaani, joka kertoo kirjailijuuden unelmasta ja esikoiskirjailijan ylle hulvahtavista paineista. Romaanin päähenkilö on omissa oloissaan nyhjäävä ja risaisissa villasukissa tepsutteleva kotiäiti, joka on hurahtanut käsitöihin. Ristipistotöillään hän päällysti aikoinaan lastensa koulukirjatkin ja on teettänyt niistä monta kuvakirjaa Ifolorilla, sukulaisten kauhuksi. Aviomies on vähän ulkopuoliselta vaikuttava muusikko, joka rakentelee kitaroita; perheen kaksoset, tyttö ja poika, ovat jo abiturientteja ja oman elämänsä kynnyksellä. Nyt wannabe-kirjailijaamme on onni potkaissut: yhteinen projekti Kuvittajan kanssa on toteutumassa, sillä Trooppinen Hilla -kustantamo on päättänyt julkaista heidän kuvitetut kauhutarinansa.
Euforia ei tosin kauaa kestä, sillä kustannustoimittaja edellyttää käsikirjoituksen rankkaa editointia. Kauhua puuttuu. Kuvittaja selviää vaadituista muutoksista nopeasti, mutta kirjailijamme valtaa kylmä hiki. Ei tule mitään, ei hän osaa! Tyttökaksonen ja poikakaksonen näkevät, että äiti on näännyksissä ja järjestävät (isän rahoilla) äidilleen kylpyläviikonlopun, jossa sitten sattuu ja tapahtuu - ja myös unohtuu kun irrottelijan muisti pätkii. Tulee ostettua kallis liukuvärjätty pusero ja 400 euron liilat sandaalit. Ynnä muuta, ynnä muuta.
Kaksosten ylioppilasjuhlat lähestyvät, mutta muusikkopuoliso lähtee huolettomasti monen viikon soittorundille Espanjan Aurinkorannikolle. Kirjailija jää yksin keskeneräisen kässärinsä ja juhlien järjestämisen hulabaloon keskelle. Alkaa ärsyttää. Raivo hyökyy naisen mieleen, mutta editointipulma ratkeaa: johan alkaa vaadittua kauhua ilmaantua tarinoihin! Kustannustoimittaja kehuu ja on innoissaan. Kirjan julkkareita juhlitaan ravintola Perkeleessä ja julkaisun myötä moni asia naisen elämässä ja persoonassa muuttuu. Epävarmasta wannabe-kirjailijasta tulee tyyni, esiintymiskykyinen ja arvonsa tunteva nainen. Avioliiton jatkokin päätyy harkinnan alle. Vasta perustamassaan blogissa Outo opustelija tuore esikoiskirjailija valottaa hiukan tapahtumien kulkua, mutta ei seuraajilleen rasitteeksi asti.
Goottiemon kauhujen lipas on aivan hulvaton tarina tulevan esikoiskirjailijan tunnoista ja osaamattomuuden pelosta ja paineista. SusuPetal kuvaa mainioin sanankääntein ja osuvasti, mitä kaikkea Kirjoittajan päässä liikkuu. Juuri luin, miten Antti Rönkä tivasi vahvistusta kirjoittajankyvyilleen ja osaamiselleen teoksessa Silloin tälläin onnellinen. Tunnot ovat yleisiä ja yleismaailmallisia, jokaista aloittelevaa kirjailijaa piinaavia. Huumoriakin näistä tunnoista irtoaa, sen osoittaa SusuPetal riemukkaalla tavalla!
Tämä mainio tarina on luettavissa ISSUU:ssa!
Tämä mainio tarina on luettavissa ISSUU:ssa!
SusuPetal - Goottiemon kauhujen lipas
Kansi SusuPetal
Kuvat Kuvittaja
BoD 2012
________________
Kartanon kruunaamaton lukija / Kirjavinkit / Rakkaudesta kirjoihin
Olen lukenut aiemmin nämä SusuPetalin kirjat:
Taikkarinmäellä
Vanhat poikaystävät
Pellen muotokuva & Sairaalapäiväkirja
Hedda ja Zen
Kultainen talja / Golden fleece, valokuvat Lasse Ansaharju, teksti SusuPetal
Taikkarinmäellä
Vanhat poikaystävät
Pellen muotokuva & Sairaalapäiväkirja
Hedda ja Zen
Kultainen talja / Golden fleece, valokuvat Lasse Ansaharju, teksti SusuPetal
_______________
Kun nyt menet tuonne Issuu:hun, lukaise ihmeessä myös
SusuPetalin - Keskiäkäisiä hajatelmia (BoD 2009)
Osuvia oivalluksia keski-ikäisen naisen elämästä, parisuhdeneuvoja myös!
Kiitos Riitta kattavasta arviostasi!
VastaaPoistaGoottiemoa ja Keskiäkäistä on myös saatavilla aika monesta kirjastosta ympäri maan, mikäli digiversio ei niin nappaa.
Nämä olivat molemmat mukavia piristysruiskeita tähän tylsään talveen!
PoistaArvostelusi perusteella vaikuttaa iloisen reipasotteiselta kirjalta. On mielenkiintoista lukea, mitä aloittelevan kirjailian päässä liikkuu. Ihanat ja hersyvät nuo esimerkkikuvat.
VastaaPoistaMainiot piirrokset ja oivallukset. Susu on terävä nainen :)
PoistaKiitos vinkistä Riitta,
VastaaPoistaOn aina yhtä kiehtovaa lukea jonkun "tutun" tekstiä.
Niin on Kirsti!
PoistaKahlasin näitä kirjaesittelyjäsi ja pysähdyin ilahtuneena tähän! Tämä on varmasti jänskä kirja, olen jossakin runokoulutuksessa törmännyt Susun teokseen. Nuo allaolevat piirrokset naurattivat etenkin tuo viime kesänä tämäkin oli mekko. Kiitos näistä :)
VastaaPoistaTämä oli tosi hauska. Susun tyylissä tykkään siitä, että korulaueet ja liiat adjektiivit loistavat poissaolollaan. Hän on toteuttanut Kill your darlings -kehoitusta hienosti.
Poista