Marta Sanz - Black, black, black

Etsiessäni Frau, Signora & Bibi -haasteeseen espanjalaisia naiskirjailijoita, Sanzin nimi tuli toistuvasti & kehutusti esiin. Marta Sanz on 1967 Madridissa syntynyt kirjailija, joka on kirjoittanut 11 romaania sekä novelleja ja runoja. Kirjastosta löytyi vain kaksi teosta: tämän lisäksi Un buen detective no se casa jamás (2012). Kirjastosta ei löydy uusinta: Farándula (2015) joka palkittiin  samana vuonna Premio Herralde de Novela -palkinnolla.

Enkä löytänyt käännöksiä englanniksikaan, joten Sanzista voivat iloita tällä hetkellä vain espanjaksi lukevat. Lisää kirjailijasta Anagrama.

Blackin sankari on Arturo Zarco - nelikymppinen, äärimmäisen omalaatuinen yksityisetsivä. Hän on keikari, komea ja turhamainen. Hän on myös homo, mutta hyvin riippuvainen ex vaimostaan Paulasta. Arturon ja Paulan pitkät päivittäiset puhelinkeskustelut ovat kirjan runko. Niissä käydään läpi kaikki kulloinkin käynnissä olevasta tutkimuksesta. Heidän suhteensa on hyvin kiero, täynnä riippuvuutta, alistamista, manipulointia, halua loukata ja kostaa. Paula opastaa ex miestään oikeille urille, ilman Paulaa Arturo olisi täysin hukassa. Sinusta ei tullut poliisia, koska sinulla ei ole munaa, toteamus on keskustelun avaus. Homoksi hän ei miestään yleensä kutsu, koska se olisi kuin loukkaisi itseään.

Arturo saa toimeksiannon vuosi sitten murhatun Christina Esquivelin rikkailta vanhemmilta. Poliisi ei ole saanut selville yhtikäs mitään ja käytännössä hyllyttänyt jutun. Vanhempien tarkoitus on saada tytärvainaan pienen tyttären huoltajuus itselleen ja passittaa aviomies Yalal Hussein vankilaan. He eivät ole koskaan miehestä pitäneet, sillä Yalal ei yllä heidän tasolleen, hän on vain pahainen muurari ja kaiken kukkuraksi mauri.

Tapahtumat ja tutkimukset sijoittuvat vuokrataloon, jossa murhattu asui. Talo on täynnä mitä oudoimpia tyyppejä ja asukkaiden väliset jännitteet porisevat pinnan alla. On mm. kirjailija Claudia joka kirjoittaa omien sanojensa mukaan täyttä roskaa; on Luz joka on psykiatrisessa hoidossa ja laulelee lastenloruja; on Luzin teini-ikäinen poika, ihana Olmo, johon Arturo käy kuumana. Henkilögalleriaa täydentävät vanha Peláezin pariskunta ja heidän poikansa Clemente sekä Señora Leo jonka silmä on ovisilmän jatke.

Black, black, black on hyvin älykkäästi kirjoitettu. Sanz on parhaimmillaan loistavissa ja nautittavissa dialogeissaan. Ne ovat tarkasti havainnoituja ja eläviä otteita ihmisten arjesta - aivan valmiita näyttämölle. Lukiessani näin nämä ihmiset ja kuulin heidän äänensä ja äänenpainonsa kun he lausuivat repliikkejään. Minua huvitti suuresti myös Yalalin huono espanja:

Le hi priguntado quí quiere. / Mi importa un rábano la iscalera, a mí. / Piro si todo ha sido para illos. Yo sólo hi consirvado la casa por mi hija. Christina y yo no hicimos papil di tistamento. / Hijos di puta. Piro no puiden hacer nada: mi niña istá in Agadir. / La mato si tieni un amanti. La mato. Piro Christina no tinía amanti. / Sabe, siñor Zarco? Con Josefina he rihicho mi vida. Iso is todo.

Sanz hämmentää lukijaa keskivaiheilla monisivuisella Luzin päiväkirjalla, jota tämä kirjoittaa psykiatriaan Bartoldia varten. Olin vähän ymmälläni, tuntui kuin olisin eksynyt eri romaaniin. Luzin päiväkirja paljastaa kaameita asioita, muutaman murhan ynnä muuta. Uhrit ovat kaikki talon asukkaita ja murhien motiivina on pitkään pinnan alla kytenyt ärsytys, viha, katkeruus ja kauna naapureita kohtaan. Luzin motiiveissa on myös tarve ja halu tehdä hyvää: vapauttaa pienet lapset väkivaltaisesta äidistään tai pelastaa vanha ja avuton mies ronskin ja kylmän vaimonsa kynsistä. Luzin syyllisyys on päivänselvä juttu.

Mutta ehei - ei tämä nyt aivan noin mennyt! De facto tapahtui näin: Yalalin uusi hellantelttu Josifina tapetaan, rytäkässä Yalal hermostuu ja mukiloi Arturon sairaalakuntoon. Tämän maatessa potilaana Olmon hellässä hoivassa Paula ottaa tutkimukset hoitaakseen. Mikään ei ole sitä miltä näyttää Luzin päiväkirjan valossa. Paulan ja Arturon puhelinkeskustelut jatkuvat pisteliäinä ja kiduttavina. Syyllinen selvisi vasta aivan loppusivuilla. Eikä tapausta suinkaan ratkaissut Arturo, vaan Paula.

Sanzilla on havainnoiva ja nykyaikainen ote kerrontaansa. Älykäs, sarkastinen, yhteiskuntaa esille tuova. Pidin kovasti. Toivottavasti hänen teoksiaan saadaan edes englanniksi..

Frau, Signora & Bibi -haasteen ensimmäinen. Haasteessa on tavoitteena lukea enemmän sellaisten naiskirjailijoiden teoksia, jotka kirjoittavat jollain muulla kielellä kuin englanti, suomi, ruotsi, ranska tai japani. Omalla kohdallani nämä kirjailijat tulevat olemaan pääosin espanjankielisiä.

Marta Sanz
Black, black, black
Anagrama 2010
****
Kirjastosta