Kirja vieköön!: haasteet

Näytetään tekstit, joissa on tunniste haasteet. Näytä kaikki tekstit

27. heinäkuuta 2022

Elämäni kirjojen kertomana 2022

Blogistaniassa on kiertänyt jälleen tämä haaste, Elämäni kirjojen kertomana. Vastasin haasteeseen tänä vuonna bloggaamieni kirjojen nimillä, tosin kysymyksiin voi vastata myös laulujen nimillä. Bongasin haasteen Kirjasähkökäyrä-blogista - kiitos Mai.

1. Oletko mies vai nainen? Metsässä juoksee nainen

2. Kuvaile itseäsi: Omena ei kauas putoa

3. Mitä elämä sinulle merkitsee? Kasvun paikka

4. Kuinka voit? Onnellisten saari

5. Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi: Pimenevässä kaupungissa

6. Mihin haluaisit matkustaa? La mia Italia. Ihana, mahdoton Italiani

7. Kuvaile ystäviäsi: Sisäpiiri

8. Mikä on lempivärisi? La casa en el mar más azul / Talo taivaansinisellä merellä

9. Millainen sää on nyt? Varjo ja viileys

10. Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika? Uskollinen ja hyveellinen yö

11. Mitä pelkäät? Jengit

12. Jos elämästäsi tehtäisiin tv-sarja, mikä sen nimi olisi? Elämää kaikki päivät

13. Millainen on parisuhteesi? Tiedän sen olevan rakkautta

14. Päivän mietelause: Tämäkin hämärä katoaa

15. Miten haluaisit kuolla? Päättyy myöhäinen kesä

Kesä on ollut kaunis ja lämmin, sadetta vaan liian niukalti.

Mutta kyllä se valitettavan nopsaan hupenee, onneksi on vielä elokuu ja toivottavasti kaunis syksy.

Olen viettänyt blogilomaa ja rentouttavaa on ollut.

Toivottavasti elokuussa pääsen bloggauksissa aktiivisempaan rytmiin.

31. maaliskuuta 2022

Kirjallisuushaaste

Useammassakin blogissa on näkynyt tämä kiva kirjallisuushaaste, jonka on pannut alulle Kirja jonossa -blogi. Tällaisia vastauksia sain itse aikaiseksi.

1. Mikä kirja olisi juuri nyt paras kuvaamaan elämääsi?

Kysymys tuntui hankalalta, joten selailin bloggaamiani kirjoja noin vuoden ajalta. Ehkä parhaiten elämääni kuvaa Riitta Kompan runoteos En muista lähteneeni, jossa vanheneva nainen muistelee kauniisti lapsuuttaan ja ennen kaikkea rakastaa puutarhaansa. Bloggauksessani kirjoitin mm. näin:

Kokoelmaa lukiessa tuntui kuin siirtyisin johonkin lapsuuden kulta-aikaan, sellaiseen joka muistuttaa vaikka Martta Wendelinin tai Rudolf Koivun kuvituksia. Useimmat meistä ovat muistavinaan, että lapsuuden kesinä paistoi aina aurinko, vesi oli lämmintä ja onni täyttä. Puutarha palkitsee, mutta tuottaa myös pettymyksiä ja ajoitus on usein pielessä. Kiinankärhö rehentelee ja sanoo harrastavansa multitaskingia!!! kun samaan aikaan sekä kukkii että kasvattaa siemeniä hopeisissa haituvapalloissaan.

2. Luetko runoja?

Luen nykyään noin kymmenkunta runokokoelmaa per vuosi. Tänä vuonna luetuista voisin suositella Pelle Romantiquen ja Lotta Nevanperän poikkitaiteellista runokokoelmaa Konerunoja!

3. Käytkö kirjallisuustapahtumissa?

Helsingin kirjamessut ovat kuuluneet ohjelmaani ennen koronaa. Viime syksynä en uskaltanut mennä tartunnan pelossa. Jospa joskus vielä päästäisiin ns. normaaliin.

4. Mistä kirjasta toivoisit tehtävän elokuvan?

Kirjojen pohjalta tehdyt elokuvat joko puhuttelevat tai sitten eivät. Nyt maaliskuussa lukemastani Ville Peltolan roadtripistä Rivien väleihin putoajat saisi koomisen ja kaurismäkeläisen elokuvan.

5. Minkä klassikon olet aina halunnut lukea, mutta et ole vielä saanut aikaiseksi?

Minulla on klassikoissa monia aukkoja. Aika moni on maininnut Mika Waltarin teoksen Sinuhe egyptiläinen. Minulla se on jäänyt pari kertaa kesken, mutta löytyisi omasta hyllystä. Myös Gabriel García Márquesin Rakkautta koleran aikaan kiinnostaa.

6. Onko sinulla lempikirja, jota et kehtaa kysyttäessä (paitsi nyt) paljastaa?

Ei ole sellaista lempikirjaa, josta en kehtaisi tunnustaa pitäväni.

7. Kenet kirjailijan haluaisit tavata?

Vaikka Elizabeth Stroutin.

8. Kenet romaanihenkilön haluaisit tavata?

En oikeastaan kiinny romaanihenkilöihin siinä mielessä, että haluaisin tavata heidät. Stroutiin viitaten sanon Olive Kitteridge!

9. Kuka on mielestäsi kiinnostavin kirjailija (vaikka et välttämättä hänen kirjoistaan pitäisikään)?

Kiinnostavia kirjailijoita on paljon. Sanon vaikka Pierre Lemaitre, jonka melkein kaikkia kirjoja olen ylistänyt.

10. Minkä kirjan ostit viimeksi?

Nolottaa tunnustaa, etten osta kirjoja, syynä se ettei meille mahdu. Saamani arvostelukappaleetkin laitan suvussa kiertoon. Olen ahkera kirjaston käyttäjä.

11. Mitä luet juuri nyt?

Kuuntelussa mm. Arthur Brandin Hitlerin hevoset, joka kertoo tositarinaa siitä, miten Saksassa jäljitettiin kuvanveistäjä Josef Thorakin pronssiset hevospatsaat, jotka natsismin aikaan koristivat Hitlerin valtakunnankansliaa Berliinissä.

23. lokakuuta 2020

Rauhan lukuhaasteen koonti

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta toisen maailmansodan taisteluiden loppumisesta, vaikka Pariisin rauhansopimus solmittiin vasta 1947. Jokken kirjanurkan lukuhaaste on ollut käynnissä koko vuoden ja päättyy huomenna, 24.10.1945 perustetun YK:n perustamispäivänä. Suomen YK-liitto järjestää juhlaviikollaan paljon tapahtumia tänään ja huomenna - klik. Jokken lukuhaasteeseen sopiviksi olen listannut seitsemän teemaan enemmän tai vähemmän tiiviisti liittyvää kirjaa:

James Wyllie - Hakaristirouvat: Tietokirja kertoo sodan kulun natsien kannalta, mutta keskittyy natsieliitin vaimoihin ja heidän miestensä yksityiselämään.
Tommi Kinnunen - Ei kertonut katuvansa: Saksalaisten vetäytyessä Lapista satamäärin suomalaisia naisia lähti heidän mukaansa, monilla tarkoituksena seurata saksalaista sulhoaan Saksaan. Romaani kertoo naisryhmän vaelluksesta Suomeen Pohjois-Norjasta.
Minna Mikkanen - Kotijoukot: Elämää Suomen kotirintamalla jatkosodan aikaan.
Maritta Hirvonen - Komediantit: Juutalaistyttö Esther Weiss selviytyy pommitetusta Dresdenistä ja päätyy kiertelevän sirkuksen matkaan.
Anu Heiskanen - Salateitse Saksaan: Tietokirja perustuu Heiskasen väitöskirjaan, joka tutkii Suomesta syksyllä -44 Saksan armeijan mukaan lähteneiden suomalaisnaisten kohtaloita.
René Nyberg - Viimeinen juna Moskovaan: Tietokirja valottaa Nybergin oman suvun kohtaloitten ohella laajalti Baltian ja Venäjän juutalaisten kohtaloita.
JP Koskinen - Tulisiipi: Stalinin vainoista ja suomalaissyntyisten etnisestä puhdistuksesta Karjalassa.

Rauhaa tuli ikävä myös näitä Espanjan sisällissotaa kuvaavia kirjoja lukiessa:

Victoria Hislop - Paluu: Romaani vie mm. Granadaan, Lorcan kotikaupunkiin. ja kertoo paljon flamencosta.
Ernest Hemingway - Kenelle kellot soivat: Klassikkohaasteeseen lukemani teos.
Isabel Allende - Largo pétalo de mar: Pariisissa diplomaattina toiminut Pablo Neruda sai Toivon laiva / Barco de la esperanza -ajatuksen ja viime vuoden syyskuussa tuli kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun Nerudan organisoima SS Winnipeg saapui Valparaísoon mukanaan yli 2200 Francon voittoa Ranskan puolelle paennutta espanjalaista.

Kiitos Jokke hienosta haasteesta!

7. elokuuta 2020

#nottobereadtag

Tämä haaste on pyörinyt useammassakin kirjablogissa. Haasteen kysymyksiin ovat vastanneet mm. Kirjasähkökäyrä ja Kirjojen kuisketta. Tervetuloa mukaan haasteeseen listaamaan kirjoja, joista et pidä tai jotka olet jättänyt kesken etc.

Klassikko, jota et usko lukevasi

Kyllä se Volter Kilven Alastalon salissa on. Joku on sanonut sitä hauskaksikin, mutta liikaa sivuja.

Kirja, joka ei sovi yhteen arvojesi kanssa

Kaikki diktatuurit ovat kuvottavia ja ihmisoikeuksia polkevia, olipa kyseessä oikeistodiktatuuri tai kommunismi. Hitlerin Mein Kampfia en aio lukea, vaikka saattaa löytyä hyllystä. Etelä-Amerikan diktatuureista olen lukenut itseni sivistämismielessä esimerkiksi Mario Vargas Llosan Vuohen juhlan, joka kertoo Dominikaanisen tasavallan Trujillosta.

Liian pitkä kirja

Minä säikyn liian pitkiä kirjoja. Tänä vuonna olen lukematta palauttanut kirjastoon mm. Esmeralda Santiagon Sokeriplantaasin valtijattaren ja Ildefonso Falconesin Maan perilliset. Palautin kirjastoon myös Fernando Aramburun Patrian alkukielellä, mutta onneksi luin sen sitten suomennettuna.

Kirja sellaisesta genrestä, jota et yleensä tykkää lukea

En juurikaan lue scifiä enkä dystopioita. Luin kuitenkin Marisha Rasi-Koskisen YA-kirjan Auringon pimeä puoli, koska fanitan kirjailijaa.

Suosittu kirja, josta et ole kiinnostunut

Sanotaan nyt vaikka Jari Tervon elämäkerta Vesa-Matti Loirista. Ja hyllystä löytyy, miehen isänpäivälahja, mutta ei.

Kirja, jota et lukenut, tai et tule lukemaan loppuun

Jätän nykyään paljon kirjoja kesken, olen opetellut! Viimeksi olen jättänyt kesken mm. Aase Bergin Akan äänikirjana ja Wilhelmiina Palosen 206 pientä osaa kirjana. Edellisessä lukija häiritsi, jälkimmäiseen en vain saanut otetta.

Kirja, jonka toivoisit jättäneesi lukematta

En osaa tähän nimetä mitään kirjaa. Olen utelias ja jos olen kirjan lukenut loppuun, on se jollain tavalla kannattanut - ehkä olen oppinut jotain.

Kirja, joka on ollut lukuhyllylläsi/listallasi vuosia, mutta jota et ole vieläkään lukenut

Omassa hyllyssä on paljon lukemattomia kirjoja, puolison talouteen tuomia. Häpeäkseni mainitsen tässä Mika Waltarin Sinuhen. Yrittänyt olen, mutta koin sen julmaksi kuten jonkun venäläisen klassikonkin, olisikohan ollut Mihail Šolohovin Hiljaa virtaa Don. Jälkimmäisessä sapeleilla huitaistiin kauloja poikki ja minä näin painajaisia.

3. toukokuuta 2020

Kirjastokysymyksiä - #libraryloverstag

Kirjastokysymyksiä-haaste on näkynyt useammassakin kirjablogissa. Ainakin Kirjasähkökäyrä, Kuunnellut äänikirjat ja Oksan hyllyltä -blogit ovat vastanneet haasteen kysymyksiin. Kirjoitin vastaukseni ajatellen normaalioloja. Käytän pääsääntöisesti pientä Vantaan lähikirjastoa, jota en ole tullut kuvanneeksi. Taitellut kirjakoristeet löytyivät kerran Tikkurilan kirjastosta. Oodista en ole ikinä lainannut mitään, käynyt vain fiilistelemässä. Tulen aina myös hyvälle tuulelle nähdessäni tämän iloisen kirjastoauton läheisen alakoulun pihalla. Kirjastokäynneillä näen usein äitejä lapsineen rohmuamassa isoa pinoa kirjoja. Uusia kirjoja ja kirjastoja rakastavia lukijoita on kasvamassa ❤︎

1. Kuinka usein käyt kirjastossa?
Käyn heti kun sähköpostiini tupsahtaa viesti varauksen saapumisesta - eli käyntitiheys vaihtelee. Luen uutuuskirjapainotteisesti, joten haluamiani kirjoja joutuu yleensä jonottamaan pitkäänkin. Haen nykyisin vaikka yhden kirjankin ja silmäilen samalla pikalainattavat, koska monta kertaa on löytynytkin uutuusteos, jonka varausjono on älyttömän pitkä.

2. Lainaatko enemmän kirjoja kuin ikinä ehtisit lukea vai valikoitko teoksia huolellisesti, jotta ehdit lukea ne ennen eräpäivää?
Kyllä kiitos! Usein käy niin, etten ehdi lukea määräajassa. Etukäteen ei voi myöskään tietää kiinnostaako kirja niin paljon, että sen haluaa lukea. Silmäilen kotona kirjaa ja jos ei kiinnosta, panen sen nopeasti palautettavien pinoon. Noudatan kiltisti määräaikoja ja palautan kirjan kirjastoon ja liityn uudestaan varausjonoon. Tällä hetkellä minulla on 14 kirjaa lainassa ja 16 varauksessa - varsin kohtuullisesti siis.

3. Minkä ikäisenä sait ensimmäisen kirjastokorttisi?
Tarkkaa ikää en muista. Muistikuva on sellainen, että luin jo alakoulussa jatkuvasti kirjaston kirjoja. Erityisen selvä kuva on teini-ikäisestä minusta lukemassa silloin suosiossa olevia klassikoita, esim. Hesseä ja Kunderaa - mitähän niistä mahdoin ymmärtää!

4. Etsitkö kirjastosta vain etukäteen valikoimiasi kirjoja vai tartutko mihin tahansa, mikä vaikuttaa kiinnostavalta?
Pääsääntöisesti vain piipahdan noutamassa saapuneet varaukseni. Samalla silmäilen bestseller-hyllyn / pikalainat. Lainaan lyhyestä laina-ajasta huolimatta, jos tarjolla on minua kiinnostava kirja.

5. Lainaatko kirjastosta kirjojen lisäksi elokuvia, musiikkia, äänikirjoja tai jotain muuta?
Lainaan vain paperikirjoja.

6. Miltä osastolta lainaat yleisimmin kirjoja?
Aikuisten kaunokirjallisuutta.

7. Mikä on parasta kirjaston käyttämisessä?
Kirjaston käyttämisessä on parasta varaussysteemi ❤︎ joka toimii kiitettävästi ja pääsääntöisesti käyn lähikirjastossa vain noutamassa varaukseni. Säästyy rahaa eikä kirjojen määrä kotona enää nykyisestä lisäänny. Suomen kirjastolaitos on hieno ja demokraattinen juttu. Näin hienoa kirjastolaitosta ei kaikissa maissa ole.

Eläköön & kiitos Suomen kirjastot!

Oodista postasin vuosi sitten, blogijuttu täällä.

27. syyskuuta 2019

Elämäni kirjojen kertomana 2019

Olen tehnyt tämän haasteen aiemmin toukokuussa 2017 oman kirjahyllyni kirjoilla, joskin hiukan eri väittämillä. Silloin mukana oli aika monta Eeva Joenpellon teosta. Nyt kirjablogeissa näkyy tätä haastetta päivitetyn. Kurkkaa vaikka Main / Kirjasähkökäyrä ja Takkutukan / Mummo matkalla -blogien postauksiin. Minäkin päivitin oman kirjaelämäni tänä vuonna luettujen kirjojen valossa.

Lapsena olin: Yölapsi

Nyt olen: Punatukkainen nainen

Haluaisin olla: Mrs. Milkyway

Ominaisuuteni, josta en luovu: Imago

Taito, jota haluan kehittää: Hyvän hengityksen anatomia

Kotini: Mehiläistie

Elämäni: Seitsemäs kevät

Ohje, jota pyrin noudattamaan elämässäni: Täällä en pyydä enää anteeksi

Asia, jota ilman en voisi elää: Pyhä paha perhe

Asia, jota en haluaisi kokea: Laseista läpi

Työni: Mennä, meni, mennyt

Työpöydälläni: Punainen muistikirja

Yöpöydälläni: Sininen muistikirja

Antavat voimaa: Keskusteluja ystävien kesken

Vievät voimia: Karjalan räyhähenget

Haaveilen: Italian valossa

Viestini ystävälle: Aurinko. Porkkana. Vesi.

Minua mietityttää usein: Nopeasti piirretyt pilvet

Minua pelottaa joskus: Mykkä taivas

Tulevaisuudensuunnitelmani: Aurinkotuoli

Lukuiloa ja kauniita syyspäiviä!

25. elokuuta 2019

Näin sujui kirjankansibingo!

KIRJANKANSIBINGO 2.6. - 25.8.2019

by Oksan hyllyltä, Marika

Kirjankansibingon ideana on, että voit laittaa ruudukkoon raksin, kun luetun kirjan kansi mielestäsi sopii ruudun sanaan tai aiheeseen. Bingo muodostuu viidestä peräkkäisestä pysty-, vaaka- tai vinoruudusta. Kaikenlaiset kirjat ovat mukana haasteessa eli voit lukea fiktiota tai faktaa mieltymystesi mukaan.

Luettu kesällä jonkin verran on, mutta vaikka kuinka yritin sovittaa kansia bingoruudukkoon, eivät tämän enempää istuneet! Kolme bingoa sentään! Lista on vaakariveittäin.

Romantiikka: André Aciman - Kutsu minua nimelläsi

Kirja:

Yö: Heine Bakkeid - Meren aaveet

Puu: Qing Li - Shinrin-Yoku. Japanilaisen metsäkylvyn salaisuudet

Huonekalu: Aho & Soldan - Helsinki 1950-luvun väreissä

Ruutuja: Rachel Cusk - Siirtymä

Lempiväri: Henriikka Tavi - Tellervo

Nainen: Liv Strömquist - Einsteinin vaimo

Ei kuvaa: Eeva Kilpi - Punainen muistikirja

Lomahaave: Virve Heininen - Italian valossa

Harrastus:

Hauska kansi: Jenny Erpenbeck - Mennä, meni, mennyt

Matkalla: Noora Vallinkoski - Perno Mega City

Jännitys: Louise Penny - Kuolema kiitospäivänä

Vähintään 5 väriä: Shaun Usher - Kirjeitä jotka mullistivat maailmaa

Ovi:

Mies: Jere Vartiainen - Minuus │ Miinus

Piirroskuva: Hanna Gustavsson - Yölapsi

Kotieläin:

Juoma:

Unenomainen: Johanna Venho - Ensimmäinen nainen

Numero:

Kaunis vaate: Riitta Konttinen & Ulla Savojärvi - Elin Danielson-Gambogi 1995

Eksotiikka: Beth Kempton - Wabi sabi

Raitoja:

Kiitos taas Marikalle mukavasta haasteesta!

23. heinäkuuta 2019

Puolen vuoden kirjat -haaste naisnäkökulmalla

Mid-Year Book Freak Out-tag - Puolen vuoden kirjat

naisnäkökulmalla

Löysin tämän kivan haasteen Kirjasähkökäyrä-blogista - kiitos vaan Mai! Haaste on näkynyt useammassakin blogissa, mm. täällä ja täällä. Ajattelin tehdä tämän haasteen naistenviikon päätökseksi naisnäkökulmalla, eli ottaa mukaan vain naisten kirjoittamia kirjoja. Hetken aikaa tuumailtuani totesin, että tämä on itse asiassa aivan mahdoton haaste. Olen lukenut tänä vuonna tähän mennessä 85 kirjaa ja luen naiskirjailijapainotteisesti. Mutta vastasin nyt näin. Vuoden Globalia-äänestyksessä voin olla toista mieltä.

1. Mikä on paras kirja, jonka olet tähän mennessä lukenut?

No niin, heti ollaan pulassa! Aivan pakko on ottaa mukaan Eeva Turusen hulvaton Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa! Annatteko anteeksi jos otan vielä toisen? Karina Sainz Borgon La hija de la española teki minuun järisyttävän vaikutuksen. Se kertoo fiktiivisesti Venezuelan nykytilanteesta ja on tulossa syksyllä suomeksikin. Hurja kirja.

2. Mikä on paras jatko-osa, jonka olet tähän mennessä lukenut?

En lue käytännössä ollenkaan sarjoja. Ainoa jatko-osa, jonka olen lukenut on Rachel Cuskin Siirtymä - eli kait se sitten on paras. Pidin tästä kakkososasta enemmän kuin Ääriviivoista.

3. Kerro tänä vuonna julkaistu kirja, jota et ole vielä lukenut, mutta jonka haluat lukea.

Yksi monista on Beth Kemptonin Wabi sabi - japanilaista viisautta täydellisen epätäydelliseen elämään. Minua kiinnostaa japanilainen kulttuuri, josta olen jo lukenut Mia Kankimäen ja Minna Eväsojan kirjoista.

4. Mitä tänä vuonna julkaistavaa kirjaa odotat?

Odotan aika montaa. Sanotaan nyt vaikka Riitta Konttisen elämäkertaa Aino Sibeliuksesta. Tykkään kovasti Ainolasta ja kävin siellä taas kesän alussa. Ei ollut Ainolla kovin helppoa miehensä kanssa!

5. Mikä kirja on tuottanut suurimman pettymyksen?

Rachel Cuskin Ääriviivat. Cuskia on hehkutettu vallan mahdottomasti, mutta hän ei taida loppujen lopuksi olla ’minun’ kirjailijani.

6. Mikä kirja on ollut suurin yllättäjä?

Hiro Arikawan Matkakissan muistelmat oli aivan ihana! Kaunista ja vähäeleistä jkapanilaisuutta ja liikuttavaa ihmisen ja eläimen välistä kiintymystä.

7. Kuka on uusin lempikirjailijasi?

Tämäkin on hankala kysymys, minulla ei ole yhtä lempikirjailijaa, pidän monista. Uusi hieno kirjailijatuttavuus tänä vuonna on ollut Tiina Laitila Kälvemark, jolta luin teokset Karkulahti ja Seitsemäs kevät. Jälkimmäisessä juoneen punoutuu hienosti ilmastonmuutoksen pohdintaa.

8. Mihin fiktiiviseen henkilöön olet ihastunut?

Se voisi olla vaikka Gail Honeymanin Eleanor! Eleanorille kuuluu ihan hyvää kertoi nautittavasti, lämmöllä ja huumorilla lapsuudessa kovia kokeneesta Eleanorista.

9. Mikä on uusin lempihahmosi?

Anja Erämajan Imurin Kristiina oli uskomattoman vänkä tyyppi! Yksinyrittäjä, jonka aivot ovat kakofoninen sähinkäiskimppu! Erämaja luo terävää ja mainiota, huumorilla höystettyä kuvaa suomalaisesta työelämästä ja itsensä työllistävän yksinhuoltajan ja läheisriippuvaisen naisen arjesta ja haasteista. Imuri on sekä hauska että totta.

10. Mikä kirja sai sinut itkemään?

Minä en itke lukiessa enkä elokuvia katsoessa. Mutta aivan sydän syrjälläni luin Johanna Venhon henkilökuvaa Sylvi Kekkosesta teoksessa Ensimmäinen nainen.

11. Mikä on tämän vuoden paras kirjan pohjalta tehty elokuva?

Tähän en osaa vastata, koska katson tätä nykyä todella vähän elokuvia.

12. Mikä on tämä vuoden lempipostauksesi?

Ihailen kovasti Elin Danielson-Gambogin taidetta ja kävin Halosenniemen kesänäyttelyssä, jossa on häneltä kymmenkunta työtä. Virve Heinisen Italian valossa on Didrichsenin taidemuseon julkaisu vuodelta 2007. Upeat kuvat maalauksista ja hienosti kerrottu elämäntarina.

13. Mikä on kaunein kirja, jonka olet ostanut tänä vuonna?

En osta kirjoja juurikaan, siksi nyt on sanottava miehen nimi. Kävin Hakasalmen huvilassa katsomassa Suruton kaupunki -näyttelyä, jonka käsikirjoituksen on laatinut Mikko-Olavi Seppälä. Ostin näyttelystä omaksi Seppälän samannimisen kirjan, jonka luin jo pari vuotta sitten.

14. Mitkä kirjat aiot lukea vuoden loppuun mennessä?

Niitä on monta! Olen tehnyt tulevan syksyn uutuuskirjoista listan, joka toimii kirjavalintojeni pohjana.

Kiitän Tuijaa naistenviikon haasteesta!

Tämän ansiosta heinäkuun lukusaldo kohentui huomattavasti.

❤︎ ❤︎ ❤︎

Naistenviikolla postasin tämän lisäksi näin:

Malla Rautaparta - Hyvän hengityksen anatomia
Anni Mäentie - Aurinkotuoli
Hanna Gustavsson - Yölapsi
Suruttoman kaupungin jazztytöt
Johanna Venho - Ensimmäinen nainen

30. joulukuuta 2018

Runohaasteen koonti & oma runonen #runosunnuntai

Reader why did I marry him? - blogin tämän vuotiseen runohaasteeseen luettiin runoutta myös muista maista. Runous kuljetti minua ympäri maailmaa, sillä luin pari Suomen maahanmuuttajien antologiaa sekä runoutta Virosta, Ruotsista, Espanjasta, Portugalista, Saksasta, Kiinasta, Japanista ja Yhdysvalloista. Haasteeseen kuuluu myös se, että osallistuja kirjoittaa runon, jossa esiintyvät haasteeseen luettujen kokoelmien nimet:

”Haasteen päätteeksi jokainen julkaisee ”oman" runon, joka muodostetaan luettujen runokokoelmien nimistä ja jota kukin voi halutessaan täydentää omilla sanoillaan. Luettujen runokokoelmien nimet tulee kuitenkin erottaa selvästi kokonaisuudesta esimerkiksi lihavoimalla tai kursivoimalla.”

Itse luin tänä vuonna 50 runokokoelmaa, joten niiden kaikkien nimien ymppääminen elegantisti runoon oli haasteellista enkä muutenkaan ole luova kirjoittaja, asiatekstin enemmänkin... Päädyin taivuttamaan kokoelmien nimiä ja joskus sanat esiintyvät väärässä järjestyksessä. Siksi alla on lista kokoelmien nimistä perusmuodossaan, säkeistöittäin. Toivon proosahtavan ja tragikoomisen rakkaussuhteeni tuovan iloa harmaaseen päivään. Muiden haasterunoja pääset lukemaan täällä.

☆☆☆

MERKINTÖJÄ RAKKAUDELMASTA & VUODEN 2018 RUNOKOHTAUKSISTA

Suudelmasta mustelmaan, niin se menee sanoi Lea

mutta en uskonut. Euforinen

yritykseni kumppanuudeksi esim. Esan kanssa lässähti
vaikka syötin sille maitoa ja hunajaa.

Kaivoin lammenkin kuuta varten, mutta

vain kylmä kivikuu loi heijastustaan

kirjoitusmerkkien mereen.

Vuosisadan rakkaussotamme

jatkuu

katu kadulta taivaaseen

aina vaan jatkuu

neljänteen polveen!

Pino kirjeitä karkailevalle puolisolle,
rakkauden aakkosia, satoja sanoja, yksin ja toisin,

rajattomien kuvitelmien villi spiraali
- oikea harhan manifesti!
Kostoksi varastin sen mitättömät
laulajan paperit joilla painoa kuin valolla.

Regional-Expresss ja suunnaksi
mikä tahansa metropolis tai Canti di Assisi.

Ooh, Jakutian auringossa ikirouta sulaisi!

Vuosisadan rakkaussotamme

jatkuu

katu kadulta taivaaseen

aina vaan jatkuu

neljänteen polveen!

Minä, aina vieras; kaikki ilkkuvat minulle.

Taikkarin mäen yleisössäkin tuuli ja kissa

söivät vaan tähtiä ja kailottivat: Uutisia! Uutisia!

Valitus, virret ja korkeat veisut yötä ja lasia

mutta maailmani on tuulenkaatama.

Toisen sanoin - tämä ei ole kirjoitusvirhe:

odotan kuin tikatut pilvet jälkitarkastusta

pelkistettyyn ihmeeseen,

pysty hiljaisuus verhoaa unelmien siniset vuodet.

Vuosisadan rakkaussotamme

jatkuu

katu kadulta taivaaseen

aina vaan jatkuu

neljänteen polveen!

Runoilijan suggestiivinen ääni kumisee päässäni,
suoltaa teoriaa kaikkein pienimmistä ja pelastusta

- camouflage, camouflage! Antaudun.
Sinisiipenä herkin liidoin odotan kimalaispäivää,
aurinkokelloa, ihmettä - Vantaan Varistossa!

Universumi auta!

Ota pois mun kaikki kuusitoista Eesti ja soome luulet,

saaren runot, valikoima Kantelettaren runoja...

Vie mielestä ennen kaikkea tuo retku, esim. Esa

- tee MINUSTA mies!

Vanha veturi: SusuPetal - Kiitos!

OTSIKKO
Merkintöjä / Rakkaudelma / Runokohtauksia

SÄKEISTÖ 1
Yritys kumppanuudeksi / Esim. Esa / maitoa ja hunajaa / Kaivoin lammen kuuta varten / Kivikuu / Kirjoitusmerkkien meri

SÄKEISTÖ 2
Kirjeitä karkailevalle puolisolle / Rakkauden aakkoset / Sanat / Yksin ja toisin /
Rajattomia kuvitelmia / Spiraali / Laulajan paperit / Valon paino / Regional-Express / Metropolis /
Canti di Assisi / Jakutian aurinko / Ikirouta sulaa

VÄLIVOIHKINA
Vuosisadan rakkaussota / Katu kadulta taivaaseen / Aina / Neljänteen polveen

SÄKEISTÖ 3
Minä, aina vieras /Taikkarin mäellä / Yleisö / Tuuli ja kissa / Syödään tähtiä / Uutisia! /
Valitus, virret, korkeat veisut / Yö ja lasi / Maailma tuulenkaatama / Toisen sanoin /
Tikatut pilvet odottavat jälkitarkastusta pelkistettyyn ihmeeseen / Pysty hiljaisuus / Siniset vuodet

SÄKEISTÖ 4 / VIIMEINEN TOIVE
Teoria kaikkein pienimmistä / Camouflage / Herkin liidoin sinisiipi / Kimalaispäivä / Aurinkokello / Varisto / Take away / 8+8 II Eesti ja soome luulet / Saaren runot / Valikoima Kantelettaren runoja

VUODEN ELÄMYKSELLISIMMÄT RUNOKOKOELMAT

Lassi Hyvärinen - Tuuli ja kissa (Poesia)

Tuukka Pietarinen - Yksin ja toisin (Wsoy)

Heidi Pyykkönen & Niilo Rantala - Aina (Käsite)

Neljänteen polveen - toim. Jorma Vakkuri (BoD)

Johanna Venho - Saaren runot (Palladium Kirjat)

☆☆☆
Kiitos innostavasta haasteesta Omppu!
Runosunnuntai jatkuu blogissani tulevanakin vuonna.
Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoilleni ja runouden ystäville!
- riitta

Kerään tähän koontirunoja, koska ne ovat niin hauskoja ja lukuvinkit säilyvät.
Voit itsekin lisätä oman linkkisi.

An InLinkz Link-up

29. joulukuuta 2018

Lukuvuoden 2018 yhteenveto

Timanttinen tusina aiemmilta vuosilta

LUKUVUODEN YHTEENVETO

Luin kaikkiaan 173 teosta, joiden koko lista löytyy täältä. Teoksista 53% oli naisten kirjoittamia ja 37% miesten kirjoittamia. 10% edusti kirjoja / antologioita, joiden kirjoittajissa oli sekä miehiä että naisia. Lukemistani 48% oli vuonna 2018 ilmestyneitä - eli ilokseni puolet oli myös vanhempaa vuosikertaa. Aiempina vuosina ilmestyneistä, jotka vasta nyt tulivat lukuun, voisin mainita vaikka tämän timanttisen tusinan:

TIMANTTINEN TUSINA AIEMMILTA VUOSILTA
Lucia Berlin - Siivoojan käsikirja (2017) / Olli Heikkonen - Teoria kaikkein pienimmistä (2014) / Juha Hurme - Niemi (2017) / Anilda Ibrahimi - Ajan riekaleita (2013) / Kätlin Kaldmaa - Islannissa ei ole perhosia (2017) / Rosa Liksom - Everstinna (2017) / Tomi Kontio - Saattaa, olla (2017) / Marisha Rasi-Koskinen - Vaaleanpunainen meri (2014) / Luiz Ruffato - Rutosti hevosia (2014) / Pajtim Statovci - Kissani Jugoslavia (2014) / Colm Tóibín - Nora Webster (2016) / Tuula-Liina Varis - Kilpikonna ja olkimarsalkka (1994)

Kotimaisten kirjailijoiden teoksia oli 54%. Luin tänä vuonna käytännössä vain suomeksi, sillä englanniksi luettuja oli vain 3 ja espanjaksi luettuja vain 5. Luin 17 tietokirjaa ja 13 trilleriä/dekkaria.

LUKUHAASTEET

Osallistuin Helmet-haasteen lisäksi kahdeksaan lukuhaasteeseen, joista jotkut alkoivat jo vuoden 2017 puolella. Omat koontinsa olen kirjoittanut näistä:

Kazuo Ishiguro - Yösoittoja (Tammi 2011)
Rosa Liksom - Everstinna (Like 2017)
Sara Stridsberg - Unelmien tiedekunta (Tammi 2018)
Saara Turunen - Sivuhenkilö (Tammi 2018)
Juha Hurme - Hullu (Teos 2012)
Anna-Liisa Ahokumpu - Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa (Gummerus 2018)
Kazuo Ishiguro - Menneen maailman maalari (Tammi 1988)
Kathrin Schmidt - Et sinä kuole (Wsoy 2011)
Ben Lerner - Lähtö Atochan asemalta (Siltala 2017)
Cristina Sandu - Valas nimeltä Goliat (Otava 2017)

Tuijatan Naistenviikko-haaste / 5

Sara Stridsberg - Niin raskas on rakkaus (Tammi 2016)
Hanna Velling - Kirjosieppo (Bazar 2018)
Anja Erämaja - Laulajan paperit (Wsoy 2005)
Ayòbámi Adébáyò - Älä mene pois (Atena 2018)
Agnès Martin-Lugand - Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia (Bazar 2018)

2018 ILMESTYNEIDEN ELÄMYKSELLISIMMÄT

Tänä vuonna taas sama juttu: upeita ja kiinnostavia kirjoja on aivan liikaa, jotta ne ehtisi ilmestymisvuoden aikana lukea. Sitäpaitsi kirjaston varausjonot ovat huikean pitkät - mikä tietysti on toisaalta iloinen asia kirjallisuuden kannalta. Elämyksellisimpien valinta on joka vuosi aivan yhtä vaikeaa, sillä viiden joukkoon oli taaskin joka kategoriassa tungosta. Pitkään pohdittuani näihin päädyin. Kirjat aakkosjärjestyksessä kirjailijan sukunimen mukaan: